Lääkäri auttaa lapsettomia

Dosentti Mervi Halttunen-Nieminen ihmettelee, miksi Suomessa saa käyttää vierasta munasolua tai siittiötä, muttei sijaissynnyttäjää.

Mervi Halttunen-Nieminen löysi unelma-alansa viidentenä opiskeluvuonna lääketieteellisessä tiedekunnassa aloittaessaan naistentautien ja synnytysopin kurssin. Kun hän samana vuonna pääsi kesägynekologiksi Porvoon aluesairaalaan, erikoistumisala oli selvä.

Oppimisen valo

New Yorkissa tehdyn tutkimuksen ja post doc -kauden jälkeen Halttunen-Nieminen kaipasi takaisin Suomeen – ja hoitotyöhön. Töitä löytyi ensin tutusta Porvoosta, sitten Hyksin Naistenklinikalta, jossa Halttunen-Nieminen on siitä lähtien työskennellyt eritoten lapsettomuuskysymysten parissa.

Vuodesta 1998 alkaen Halttunen-Nieminen on toiminut kliinisenä opettajana, jonka työaika jakautuu puoliksi sairaalatyön ja opetuksen välillä.

Halttunen-Nieminen tunnetaan lääketieteellisessä hyvänä opettajana.

– Pidän opettamisesta niin paljon, että se varmastikin välittyy opiskelijoille. On palkitsevaa nähdä, kun valo syttyy lääketieteen kandin pään päälle, kun joku asia naksahtaa ja asia menee perille!

Kello käy

Työssään lapsettomuusklinikalla Halttunen-Nieminen auttaa pariskuntia, joille perheonni ei ole ollut myötäinen.

– Lapsettomuus koskettaa jossakin vaiheessa jopa 15 prosenttia pariskunnista. Se on hyvin kipeä, ydinidentiteettiin ulottuva asia.

Yleisin lapsettomuuden syy nyky-Suomessa on ensisynnyttäjien korkea ikä. Lapsia ryhdytään hankkimaan naisen kannalta hieman yli-ikäisinä.

– Monet 25-vuotiaat elävät vielä lähes teinielämää ja ovat taloudellisesti kiinni vanhemmissaan. Kolmikymppisinä mietitään elämänsuuntia ja vasta muutama vuosi myöhemmin aletaan sitoutua parisuhteeseen.

Oikeus vanhemmuuteen

Vaikka lapsettomuushoidot ovat kovasti kehittyneet, kaikki eivät vieläkään saa lääketieteestä apua ongelmaansa. Yhdestä seikasta Mervi Halttunen-Nieminen on erityisen surullinen. Vuonna 2007 voimaan astunut hedelmällisyyshoitolaki kieltää sijaissynnytyksen.

– Sijaissynnytys mahdollistaisi biologisen lapsen saamisen, jos naisella ei ole kohtua tai jos siinä on rakennepoikkeavuuksia. Tuntuu ristiriitaiselta, että Suomessa saa käyttää vierasta munasolua tai siittiötä, muttei vierasta kohtua, dosentti toteaa.

– Kohduttomien auttaminen vaikka edes luvanvaraisesti lisäisi tasa-arvoa jälleen piirun verran.

Lue lisää dosentti Mervi Halttunen-Niemisen ajatuksista vappuaaattona ilmestyvästä Yliopisto-lehdestä 4/2015.