Korkea hygieniataso, ei antibiootteja – vastustuskykyisten bakteerien esiintymistä voidaan hillitä suomalaisessa eläintuotannossa

Suomeen tuotavien broileriemojen on uskottu toimivan antibiooteille vastustuskykyisten ESBL-bakteereiden tartuntareittinä poikasille. Tuoreen tutkimuksen mukaan bakteereita leviää kuitenkin hyvien tuotantokäytäntöjen vuoksi tuontiemojen välityksellä poikasille vain vähän.

Lisääntyvä antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen ongelma. Tuotantoeläimistä etenkin broilereilla esiintyy antibiooteille vastustuskykyisiä ESBL-bakteereita. Nämä ESBL/AmpC-entsyymiä tuottavat kolibakteerit kykenevät hajottamaan monia tavallisesti käytettyjä antibiootteja, kuten kefalosporiineja ja penisilliinejä.

Suomessa ESBL-bakteereita esiintyy vähemmän kuin missään muussa EU maassa, sillä vain noin 14 prosenttia tuotantotason broilereista kantaa sitä suolistossaan. Suomeen tuotavien emolintujen uskotaan toimivan resistenttien bakteerien tartuntareittinä poikasille.

Yliopistonlehtori Annamari Heikinheimon  johtama tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta on tutkinut ESBL-bakteerien esiintyvyyttä Suomeen tuoduilla broileriemoilla, näiden munimissa munissa ja munista kuoriutuvissa poikasissa.

ESBL-bakteereita todettiin noin neljännekseltä broileriemoista ja vähäisessä määrin munien pinnoilta muninnan jälkeen. Bakteereita ei kuitenkaan löytynyt lainkaan munien pinnoilta noin kolmeviikkoisen haudontajakson lopussa, eikä munista kuoriutuvilta poikasilta.

– ESBL-bakteerien leviäminen broilerituotannossa ei siis ole niin suoraviivaista kuin on aiemmin luultu. Vertailuna toimineen, ilman antibioottilisää viljellyn E. coli -bakteerin löytyminen kuoriutumassa olleesta poikasesta kuitenkin osoittaa, että bakteerin kulkeutuminen munan sisällä on mahdollista, sanoo aiheesta väitöskirjaa valmisteleva Paula Oikarainen.

Munien kastaminen estoliuokseen ei ole tarpeen, jos tuotantohygienia on kunnossa

Tutkijat tutkivat myös, ehkäiseekö munien kastaminen lintujen suolistoterveyttä edistävään Broilact-tuotteeseen ESBL-bakteerien esiintyvyyttä. Broilact on kehitetty Suomessa 1970-luvulla ehkäisemään broilereiden salmonellatartuntoja. Tuote sisältää terveen, aikuisen broileriemon suolistobakteereita, jotka ehkäisevät haitallisten bakteerien yleistymistä lintujen suolistossa.

Suomalaisessa broilerituotannossa Broilactia annostellaan vastakuoriutuville untuvikoille, ja sen avulla untuvikkojen suolistoon kehittyy terve bakteerikanta. Broilactin syöttämisen kuoriutuvalle untuvikolle on todettu estävän ESBL-bakteerien esiintymistä. Tässä tutkimuksessa tutkittiin erilaista annostelutapaa, munien kastamista Broilact-liuokseen. Tämä annostelutapa ei kuitenkaan näyttänyt tutkimustulosten perusteella tarpeelliselta ainakaan suomalaisessa tuotannossa.

– Hyvä tuotantohygienia näyttää suojaavan munien pintoja ESBL-bakteereilta. Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että antibioottien käyttämättömyyden lisäksi myös korkea tuotantohygienia pitää broilerien ESBL-bakteerien esiintyvyyden Suomessa alhaisena muihin EU-maihin verrattuna, Paula Oikarainen toteaa.

Myös Suomessa pitkään käytössä ollut Broilactin käyttö luultavasti auttaa hillitsemään ESBL-bakteerien esiintymistä broilertuotannossa.

Bakteerit voivat säilyä pitkiä aikoja tuotantotilojen rakenteissa, joten ESBL-bakteerien selviytymistä ja leviämistä tuotantoympäristössä olisi hyvä tutkia tarkemmin.

– Vaikka ESBL-bakteereita löydetään myös broilerinlihasta, leviämistä kotikeittiöissä voidaan tehokkaasti estää hyvillä hygieniakäytännöillä. Bakteerit kuolevat kypsennettäessä liha läpikotaisin, Paula Oikarainen sanoo.

Tutkimus toteutettiin vuosien 2017 ja 2018 aikana Helsingin yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa Kärkihankkeessa (hankenumero 304832). Tutkimusta tuki myös Walter Ehrströmin säätiö.

Artikkeli:

Oikarainen P.E., Pohjola L.K., Pietola E.S., Heikinheimo A. 2019. Direct vertical transmission of ESBL/pAmpC-producing Escherichia coli limited in poultry production pyramid. Vet Mic 231, 100-106.
 

Paula Oikarainen