Leposykkeen, verenpaineen ja psykiatristen sairauksien yhteyttä tutkittiin yli miljoonan ruotsalaismiehen rekisteritietojen avulla. Tutkimus on julkaistu JAMA Psychiatry -tiedelehdessä.
Useisiin mielenterveyshäiriöihin on havaittu liittyvän poikkeavuuksia sydämen toiminnassa ja verenpaineessa. Sykettä ja verenpainetta säätelee tahdosta riippumaton autonominen hermosto, joka vastaa elimistön perustoiminnoista. Aiemmin ei ole kuitenkaan kattavasti tutkittu, voisivatko erot autonomisen hermoston toiminnassa ilmetä jo ennen psykiatrisen sairauden puhkeamista.
Tutkimuksessa käytettiin Ruotsin armeijan kutsuntojen syke- ja verenpainemittauksia, jotka yhdistettiin potilastietorekisterin tietoihin. Tulokset osoittivat, että miehillä, joiden leposyke oli nuorena korkeampi kuin 82 lyöntiä minuutissa, oli 69 prosenttia korkeampi riski pakko-oireiseen häiriöön kuin miehillä, joiden syke oli alle 62 lyöntiä minuutissa. Skitsofrenian riski oli kohonnut 21 prosenttia ja ahdistuneisuushäiriön riski 18 prosenttia.
Tutkimuksessa huomioitiin monia yhteyttä mahdollisesti selittäviä tekijöitä kuten painoindeksi, sosioekonominen asema, etninen tausta, kognitiiviset kyvyt sekä rasituskokeella mitattu fyysinen kunto. Nämä tekijät eivät kuitenkaan selittäneet sykkeen ja verenpaineen yhteyksiä psykiatrisiin häiriöihin. Seuranta-aika oli keskimäärin 32 vuotta.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että matala leposyke oli yhteydessä kohonneeseen päihdehäiriöiden ja väkivaltarikostuomioiden riskiin.
– Tulokset ovat kiinnostavia, sillä ne antavat uutta tietoa autonomisen hermoston roolista psykiatrisissa häiriöissä, kertoo hanketta johtanut tutkijatohtori Antti Latvala Helsingin yliopistosta.
Latvala toteaa, että yhteyden taustalla olevista mekanismeista tarvitaan kuitenkin vielä paljon lisätutkimusta.
– Havaintomme kertovat mielenterveyden häiriöiden riskiin todennäköisesti liittyvistä eroista fysiologisissa vasteissa, kuten stressireaktiossa. Lisäksi tiedetään hyvin, että psykiatrisiin sairauksiin liittyy kohonnut riski sydän- ja verisuonitauteihin. Tuloksemme avaavat uusia mahdollisuuksia tutkia myös tätä yhteyttä, Latvala sanoo.
Yhteystiedot:
Tutkijatohtori Antti Latvala, Helsingin yliopisto
Sähköposti: antti.latvala@helsinki.fi