Kognitiivisen harjoittelun hyöty muistisairauden hoidossa epäselvä

22.2.2017
Erilaiset aivoharjoitteet ovat suosittuja nykyisin, mutta riittävää tutkimusnäyttöä kognitiivisen harjoittelun hyödystä muistisairaiden kuntoutuksessa ei ole vielä saatavilla.

– Kognitiivisen harjoittelun tehoa muistisairaiden hoidossa on tutkittu erityisesti 2000-luvulla, mutta tutkimusten taso on kirjava, toteaa neuropsykologian erikoispsykologi Eeva-Liisa Kallio. Hän tarkasteli 31 muistisairaiden toimintakykyyn keskittynyttä tutkimusta.

Osa tutkimuksista keskittyi kognitiiviseen harjoitteluun ja osassa niistä kognitiivista harjoittelua tehtiin osana laajempaa interventiota tai arkielämän taitojen tukemisen ohessa.

Kallion systemaattinen katsaus tutkimuksista ilmestyi Journal of Alzheimer’s Disease -julkaisussa.  

– Useissa tutkimuksissa toimintakyvyssä havaittiin joitain muutoksia välittömästi intervention jälkeen, mutta niissä oli melko vähän seurantaa ja tulos näkyi harvoin muulla kuin harjoitteeseen liittyvällä kognitiivisuuden osa-alueella, Kallio sanoo.

Toimintakykyä mitattiin ennen ja jälkeen harjoitteiden muun muassa muistin ja tiedonkäsittelyn arviointiin tarkoitetuilla testeillä. Tutkimuksissa käytettiin myös psyykkistä hyvinvointia, elämänlaatua ja arkipäivän selviytymistä kartoittavia kyselylomakkeita.

Kallion mukaan tutkimusnäyttö jää pääosin heikoksi, eikä sen perusteella voi antaa suosituksia kognitiivisen harjoittelun käytöstä muistisairaiden kuntoutuksessa. Tutkimukset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että harjoittelun tulisi olla intensiivistä tai keskittyä rajatusti johonkin tiettyyn toimintakyvyn osa-alueeseen.

– Harjoittelusta voi olla rajattua hyötyä terveille aikuisille, mutta nyt tarvitaan lisää tietoa, jotta muistisairaille ei tarjota palveluita, joiden hyödystä ei ole näyttöä, Kallio sanoo.

Helsinkiläiset muistisairaat mukana tutkimuksessa

Eeva-Liisa Kallio on mukana Helsingin yliopiston professori Kaisu Pitkälän FINCOG-tutkimusryhmässä, jossa parhaillaan tutkitaan kolme kuukautta kestävän säännöllisen kognitiivisen harjoittelun vaikutuksia Helsingin kaupungin päivätoimintaan osallistuvien muistisairaiden keskuudessa.

Tutkimuksessa osa muistisairaista tekee päivätoiminnan aikana tiedonkäsittelyn taitoja, kuten tarkkaavaisuutta, työmuistia ja ajattelun joustavuutta harjaannuttavia harjoitteita, ja osa osallistuu pelkästään päivätoiminnassa tällä hetkellä käytössä olevaan toimintaan.

Koeasetelmassa käytetään kognitiivisen suorituskyvyn mittareiden lisäksi arkipäivän selviytymiseen ja elämänlaatuun liittyviä mittareita ja testit uusitaan kuusi kuukautta intervention jälkeen. Tutkimukseen liittyy myös 24 kuukauden seuranta, jossa hyödynnetään terveysrekisteritietoja.

– Kognitiivisia harjoitteita on helppo toteuttaa, joten jos todetaan, että niistä on hyötyä, ne voidaan helposti ottaa osaksi esimerkiksi muistisairaiden päivätoimintaa, Kallio toteaa.

Lisätiedot: Kallio, Eeva-Liisa et al. Cognitive Training Interventions for Patients with Alzheimer’s Disease: A Systematic Review, Journal of Alzheimer’s Disease, DOI: 10.3233/JAD-160810.

Tutkijan yhteystiedot: Eeva-Liisa Kallio, eeva-liisa.kallio@hus.fi

Lue lisää aiheesta: Terveys