Musiikin kuuntelulla ja harrastamisella on raportoitu olevan myönteisiä vaikutuksia terveyteen, ja musiikkia käytetään terapiana erilaisissa sairauksissa ja häiriöissä. Musiikin aivovaikutuksia on tutkittu aiemmin nuorilla muusikoilla, mutta musiikin pitkäaikaisvaikutuksista ihmisen terveyteen on vielä vähän tietoa.
Uudessa Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston tutkimuksessa analysoitiin klassisen musiikin orkesterimuusikoiden ja esiintyvien taiteilijoiden sekä kirkkomuusikoiden kuolinsyitä vuosina 1980–2016 Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisterin avulla.
Tutkimuksen mukaan kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin oli muuta väestöä vähäisempää sekä kirkkomuusikoilla että orkesterimuusikoilla ja esiintyvillä taiteilijoilla. Sen sijaan kuolleisuus aivoperäisiin dementioihin, kuten Alzheimerin tautiin, oli muun väestön tasolla paitsi miespuolisilla orkesterimuusikoilla ja esiintyvillä taiteilijoilla, joilla kuolleisuus näihin tauteihin oli selvästi muuta väestöä yleisempää.
Kuolleisuus alkoholisairauksiin oli naispuolisilla orkesterimuusikoilla ja esiintyvillä taiteilijoilla yleisempää kuin miehillä tai koko väestöllä; kirkkomuusikoilla taas selvästi vähäisempää. Kirkkomuusikkojen tutkimustuloksissa yllättävää oli se, että naiset kuolevat syöpiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin yleisemmin kuin miehet.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että ammattimainen musiikin harjoittaminen ei suojaa dementialta. Dementian taustalla on lukuisia syitä, ja mm. muusikon työhön liitetyt epäsäännöllinen työ ja työhön liittyvät stressitekijät ovat merkityksellisiä aivoterveyden kannalta.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muusikkojen terveydenhuollossa.
Tutkimuksen ”The causes of death of professional musicians in the classical genre” ovat tehneet Tuire Kuusi Taideyliopistosta sekä
Lisätiedot:
Tuire Kuusi, Taideyliopisto,
Irma Järvelä, Helsingin yliopisto,