Kissojen ja koirien käyttäytyminen on monen tekijän summa - ympäristön ja perimän vaikutukset samanlaisia kummallakin lajilla ja samoja tuloksia saatu myös ihmisillä

Kissojen ja koirien käyttäytymisen biologinen tausta on samankaltainen, selviää Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Monet kissojen ja koirien käyttäytymispiirteet liittyvät lisäksi toisiinsa samalla tavoin kuin ihmisellä. Tutkimus vahvistaa käsitystä, että koiraa ja kissaa voisi käyttää ihmisen mielenterveyshäiriöiden eläinmalleina.

Käyttäytyminen vaikuttaa merkittävästi niin eläinten kuin ihmistenkin hyvinvointiin. Käyttäytymisen biologinen tausta tunnetaan seuraeläimillä kuitenkin huonosti. Koirien ja kissojen käyttäytymistutkimus auttaa ymmärtämään myös ihmisen mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä.

FM Milla Salonen on väitöskirjatyössään tutkinut kissojen ja koiran käyttäytymiseen liittyviä ympäristötekijöitä ja käyttäytymisen perinnöllisyyttä. Väitöskirjatyössä selvitettiin muun muassa pelokkuuden, aggressiivisuuden, aktiivisuuden ja toistavan eli stereotyyppisen tai pakko-oireisen käyttäytymisen taustaa. Tutkimuksessa oli käytettävissä poikkeuksellisen laaja kyselyaineisto, joka käsitti tiedot lähes 14 000 koirasta ja lähes 6 000 kissasta.

Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa käyttäytymisen periytyvyyttä kissoilla. Niillä lähes puolet käyttäytymispiirteiden vaihtelusta selittyi perinnöllisellä vaihtelulla.

– Koirilla ja ihmisillä käyttäytymispiirteiden periytyvyysaste on samaa luokkaa eli noin 50 prosenttia, Salonen toteaa.

Monet muutkin tulokset olivat samansuuntaisia kissoilla ja koirilla. Tutkimuksessa havaittiin esimerkiksi, että molemmilla lajeilla naarailla esiintyi useammin pelokkuutta, kun taas aggressiivisuutta esiintyi koirilla enemmän uroksilla ja kissoilla enemmän naarailla. Molemmilla lajeilla pelokkuus ja aggressiivisuus olivat vahvasti yhteydessä toisiinsa.

Aiemmin samansuuntaisia löydöksiä on tehty myös ihmisiltä. Myös ihmisillä pelkoon liittyvät ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Sosiaalisen ympäristön tärkeys korostuu kaikilla lajeilla: ainoina lemmikkeinä elävillä koirilla ja kissoilla esiintyi enemmän ei-toivottua käyttäytymistä, ja yksinäisillä ihmisilläkin tiedetään olevan enemmän mielenterveysongelmia. Kuten kissojen ja koirien käyttäytymispiirteet, myös ihmisten mielenterveysongelmat, esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöt limittyvät usein yhteen.

– Tulosten samansuuntaisuus kahden tutkitun lajin välillä sekä monien tulosten toistuminen myös aiemmissa ihmistutkimuksissa viittaa siihen, että käyttäytymisen biologinen tausta on näillä lajeilla samankaltainen, Salonen vahvistaa.

Varhaisiän sosiaalinen ympäristö vaikuttaa kissanpentujen käyttäytymiseen

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että aikaisin vierotetuilla kissoilla oli suurempi todennäköisyys aggressiiviseen ja toistavaan käyttäytymiseen kuin myöhään vierotetuilla kissoilla. Aiemmin kissat vierotettiin noin 12 viikon iässä, mutta tutkimuksen tulosten perusteella kävi ilmi, että paras ikä voisi olla tätä korkeampi.

– Tulokset olivat linjassa monien kasvattajien kokemusten kanssa, että vähintään 14-viikkoisena luovutetut kissanpennut ovat uuteen kotiin lähtiessään itsenäisempiä ja reippaampia kuin 12-viikkoisena luovutetut, kertoo Salonen.

Tutkimuksen pohjalta Suomen Kissaliitto nosti tänä vuonna kissanpentujen luovutusiän alarajan 14 viikkoon.

Milla Salosen väitöstutkimus on osa professori Hannes Lohen laajempaa koirien ja kissojen käyttäytymisen biologista taustaa kartoittavaa hanketta.

Lue lisää hankkeesta seuraavilta verkkosivuilta: koirangeenit.fi ja kissangeenit.fi

FM Milla Salonen väittelee tohtoriksi Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta: ”Complex traits, complex results: The genetic, demographic, and environmental factors of cat and dog behaviour”. Väitöstilaisuus on perjantaina 13.11.2020 klo 12 Porthanian PII-salissa (Yliopistonkatu 3). Vastaväittäjänä toimii PhD VMD Karen Overall (University of Prince Edward Island, Kanada) ja kustoksena professori Hannes Lohi.

Väitöstilaisuutta voi seurata myös etänä. Lisätiedot ja linkki verkkolähetykseen Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.

Väittelijän yhteystiedot:
FM Milla Salonen 
Puh. 050 467 3821
Sähköposti: milla.ahola@helsinki.fi