Keskosvauvojen varhainen kasvu ennustaa aikuisiän älykkyyttä

28.3.2018
Keskosvauvat, jotka kasvavat hyvin ensimmäisten elinviikkojen ja -kuukausien aikana, pärjäävät aikuisina muita keskosena syntyneitä paremmin kognitiivisissa testeissä.

Ne ennenaikaisena syntyneet lapset, jotka kasvavat muita keskoslapsia nopeammin erityisesti ensimmäisten elinviikkojen ja -kuukausien aikana, ovat älykkäämpiä ja suoriutuivat paremmin toiminnanohjaustaitoja ja näönvaraista päättelyä vaativissa tehtävissä vielä aikuisena.

Tämä selvisi psykologian maisteri Sara Sammallahden väitöstutkimuksessa, jossa tarkasteltiin Uudellamaalla vuosina 1978–1986 syntyneitä keskosia. Mukana olivat Pikku-K-aineiston 157 pikkukeskosena (syntymäpaino alle 1500g) syntynyttä ja Arvo Ylppö -aineiston 108 hieman ennenaikaisena (34.–36. raskausviikolla) syntynyttä osallistujaa. Heitä tutkittiin aikuisina vuosina 2004–2012.

– Tulokset olivat saman tyyppisiä molemmissa aineistossa, mikä tukee niiden luotettavuutta, Sammallahti toteaa.

Ero lasten välillä näkyi jo kouluiässä – varhaisvaiheessa hyvin kasvaneet keskoslapset saivat hitaammin kasvaneisiin verrattuna parempia arvosanoja peruskoulun päättötodistukseen ja he tarvitsivat vähemmän erityisopetusta.

– Suurin osa keskosista pärjää kuitenkin aikuisina hyvin, Sammallahti painottaa. – Kysymys kuuluukin: miksi jotkut keskoset kärsivät erilaisista keskosuuden haitoista, kun toiset välttyvät näiltä riskeiltä?

Jo ennalta tiedetään, että ennenaikainen syntymä on tärkeimpiä imeväisten sairastavuuden syitä ja varhainen kasvuhäiriö on näillä vauvoilla tavallinen ongelma. Vielä aikuisiässä keskosten kognitiiviset taidot ovat keskimääräistä hieman heikommat ja heillä on keskimääräistä enemmän mielenterveysongelmia.

Aikaisemmissa tutkimuksissa keskosten kasvuongelmilla on ollut yhteys muita heikompiin suorituksiin neuropsykologisissa testeissä lapsuusiässä. Lisäksi on esitetty, että keskosten nopeampi kasvu ja suurempi energiansaanti imeväisiässä voivat vaikuttaa suotuisasti aivojen kehitykseen, mutta toisaalta lisätä sydän- ja verisuonisairastavuuden riskiä.

Sammallahden tarkastelemassa aineistossa suuri osa vauvoista kärsi kasvuongelmista ja nopeampi aivan varhainen kasvu – erityisesti pään kasvu – oli yhteydessä suotuisaan, kauaskantoiseen kognitiiviseen kehitykseen. Tämän ja muiden aineistojen perusteella vaikuttaisi, että nopean kasvun haitat sen sijaan liittyvät lihomiseen lapsuudessa, vaikka tulokset ovatkin osittain ristiriitaisia.

Tutkimuksessa huomioitiin keskosten sairaudet, syntymää edeltävä kasvu ja ennenaikaisuuden aste, mutta mikään niistä ei kokonaan selittänyt nopeaa kasvua ja kognitiivisten taitojen kehitystä.

– Edelleen on epäselvää, miten ravitsemuksellisilla toimilla voitaisiin vaikuttaa kestävästi keskosten kehitykseen, Sammallahti sanoo.

Sen sijaan yhteyttä kasvun ja mielenterveyden välillä ei aineistosta havaittu.

– Vaikuttaisi, että mekanismit, jotka selittävät keskosuuden ja kognitiivisten taitojen välisiä yhteyksiä ovat osin erilaisia kuin mekanismit, joiden vuoksi keskosilla vaikuttaisi olevan muita enemmän joitakin mielenterveyden ongelmia.

LK, PsM Sara Sammallahti väittelee 7.4.2018 kello 10 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Growth after preterm birth and cognitive functioning and mental health in adulthood" (Keskosten kasvu ja aikuisiän kognitiiviset taidot ja mielenterveys). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Seth Wichmann -sali, Naistenklinikka, Haartmaninkatu 2. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: 
Sara Sammallahti
sara.sammallahti@helsinki.fi, puh. 0503622566

Lue lisää aiheesta: Terveys