Nethertonin oireyhtymää sairastavat potilaat ovat pääosin kotoisin Länsi-Suomesta, ja suomalainen kantamutaatio onkin todennäköisesti syntynyt vuosisatoja sitten sillä seudulla. Sairauden aiheuttaa geenivirhe SPINK5-nimisessä ja pääasiassa ihossa ilmentyvässä geenissä. Geenivirheen takia ihon pintakerros ja läpäisyeste eivät toimi normaalisti. Oireena on jo vastasyntyneellä ilmenevä punoittava ja hilseilevä ihottuma, joka altistaa potilaat lämmönsäätelyn häiriöille sekä varhaislapsuudessa jopa hengenvaarallisille infektioille. Lisäksi potilailla on usein vaikeita allergioita, suolisto-oireita sekä heikentynyt immuunipuolustuskyky ja bambumaiset hiukset
Toinen tutkijoiden tunnistama geenivirhe aiheuttaa tyypin 2 hyper-IgM-oireyhtymää (HIGM2). HIGM2-oireyhtymä johtaa jo muutaman kuukauden iässä ilmaantuviin märkäisiin, toistuviin infektioihin ja alttiuteen monille autoimmuunisairauksille. Sairaus on Suomessa yleisempi kuin missään muussa tutkitussa väestössä. AICDA-geenistä löydetty kantamutaatio vaikuttaisi olevan rikastunut etenkin Savoon ja Pohjois-Suomeen ja se löytyi kaikilta tunnetuilta suomalaisilta potilailta. Kyseinen geeni on tärkeä normaalin vasta-aineisiin perustuvan immuunipuolustuksen kehittymisen kannalta.
Geenivirheet on löydetty yliopistollisten keskussairaaloiden, Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) ja Hyksin Harvinaissairauksien yksikön tutkijoiden yhteistyöllä. Ne on kevään aikana kuvattu kansainvälisissä tiedelehdissä. Tutkijat ovat hyödyntäneet työssään uuden sukupolven genomisekvensointimenetelmiä.
– Käytössämme olevat uudet sekvensointimenetelmät ovat mullistaneet harvinaisten sairauksien tutkimuksen ja diagnostiikan. Lukuisien aiemmin selittämättömiksi jääneiden sairauksien geenivirheet on pystytty viime aikoina tunnistamaan, kertoo Suomen molekyylilääketieteen instituutin Teknologiakeskuksen johtaja Janna Saarela.
Koska nyt tunnistetut geenivirheet ovat Suomessa muuta maailmaa yleisempiä ja ne selittävät joko kaikki tai suurimman osan suomalaisista tautitapauksista, molemmat sairaudet vaikuttavat olevan osa suomalaista tautiperintöä. Suomalaisen tautiperinnön sairauksiin on perinteisesti ajateltu kuuluvan 36 harvinaissairautta, mutta uutta tutkimustietoa aiheesta kertyy koko ajan.
Kyseiset sairaudet periytyvät peittyvästi, mikä tarkoittaa, että sairastuneet ovat saaneet geenivirheen molemmilta vanhemmiltaan. Suomalaisia potilaita tunnetaan vain muutamia kymmeniä. Geenivirheiden terveitä kantajia arvioidaan Suomessa olevan runsaasti, AICDA-geenivirheen osalta lähes 10 000.
– Sairauksien osoittaminen osaksi suomalaista tautiperimää auttaa myös lääkäreitä tunnistamaan tulevaisuudessa syntyvien potilaiden oireet ja voi siten nopeuttaa oikean diagnoosin saamista. Diagnoosin saamisella on suuri merkitys potilaille ja heidän perheenjäsenilleen, sanoo HYKSin Harvinaissairauksien yksikön osastonylilääkäri Mikko Seppänen.
Alkuperäiset julkaisut:
Hannula-Jouppi K, Laasanen SL, Ilander M, Furio L, Tuomiranta M, Marttila R, Jeskanen L, Häyry V, Kanerva M, Kivirikko S, Tuomi ML, Heikkilä H, Mustjoki S, Hovnanian A, Ranki A. Intrafamily and Interfamilial Phenotype Variation and Immature Immunity in Patients With Netherton Syndrome and Finnish SPINK5 Founder Mutation. JAMA Dermatol. 2016 Apr 1.
Trotta L, Hautala T, Hämäläinen S, Syrjänen J, Viskari H, Almusa H, Lepisto M, Kaustio M, Porkka K, Palotie A, Seppänen M, Saarela J. Enrichment of rare variants in population isolates: single AICDA mutation responsible for hyper-IgM syndrome type 2 in Finland. Eur J Hum Genet. 2016 May 4.
Lisätietoja:
Annamari Ranki,
Professori, ylilääkäri, HYKS
s-posti: annamari.ranki@hus.fi
puh: 0400 875 761
Mikko Seppänen
Osastonylilääkäri, HYKS
s-posti: mikko.seppanen@hus.fi
puh: 050 427 9606
Janna Saarela
Tutkimusjohtaja, FIMM/Helsingin yliopisto
s-posti: janna.saarela@helsinki.fi
puh: 040 5123 801