Ennen nykyaikaista yhdistelmälääkitystä HIV-positiivisilla naisilla oli korkea riski sairastua kohdunkaulan pahanlaatuisiin muutoksiin ja syöpään. Lisäksi noin kolmannes HIV-positiivisten naisten lapsista sai tartunnan raskauden tai synnytyksen aikana.
Nykyaikaisen lääkityksen myötä HIV-positiivisten elinajanodote on normaalistunut, ja kumppanin ja lasten tartuntariski on pienentynyt merkittävästi.
LL Inka Aho selvitti tuoreessa väitöstutkimuksessaan HIV-positiivisten naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä. Tutkimukseen liittyvään kyselyyn vastasi 560 suomalaista ja tanskalaista HIV-positiivista naista. Tulosten mukaan valtaosan terveydentila oli hyvä ja HIV-hoitotulos erinomainen. Lisäksi suurin osa vastaajista eli vakituisessa parisuhteessa HIV-negatiivisen henkilön kanssa ja heillä oli lapsia. Neljännes oli yrittänyt tulla raskaaksi onnistumatta.
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin myös HYKS:n infektioklinikan seurannassa olleiden 369 HIV-positiivisen naisen PAPA-näytteitä vuosilta 2002–2013. Normaaleiden PAPA-löydösten osuus kasvoi merkittävästi seurannan aikana ja jopa 90 % kunkin tutkittavan viimeisistä näytteistä oli normaali.
– Hyvät HIV-hoitotulokset yhdessä systemaattisen PAPA-seulonnan kanssa ovat johtaneet pääosin normaaleihin PAPA-löydöksiin ja matalaan kohdunkaulan syövän riskiin, joten aikaisempaa vuosittaista PAPA-seulontaa on mahdollista harventaa, Aho toteaa.
HIV-tartunnan vaikutusta syntyvän lapsen terveyteen Aho tutki identifioimalla eri rekisteritietojen perusteella ne 212 naista, jotka synnyttivät Suomessa HIV-diagnoosin jälkeen vuosina 1983–2013 ja heidän 290 lastansa.
Näistä naisista 46 % sai HIV-diagnoosin vasta raskauden aikana. Myöhästynyt diagnoosi liittyi tutkimuksen mukaan äidin yli 30 vuoden ikään, asumiseen pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja itäeurooppalaiseen syntyperään.
Maahanmuuttajien osuus HIV-positiivisista synnyttäjistä kasvoi erittäin merkittävästi tutkimuksen aikana. Heidän hoitotuloksensa olivat yhtä hyviä kuin suomalaissyntyisten naisten.
Päinvastoin kuin valtaosassa muita länsimaita, vain neljännes synnytyksistä oli keisarinleikkauksia. Siitä huolimatta yksikään lapsista ei saanut HIV-tartuntaa, jos äidin tartunta oli tiedossa ennen synnytystä.
– Osoitimme, että on mahdollista ehkäistä HIV:n äiti-lapsi-tartunnat matalan esiintyvyyden maassa. Alatiesynnytys on turvallinen, jos HIV-hoitotulos on hyvä, Aho sanoo.
LL Inka Aho väittelee 21.9.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Sexual and reproductive health of women living with HIV in Finland". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Seth Wichmann sali, Naistenklinikka, Haartmaninkatu 2.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Inka Aho, inka.aho@hus.fi