Muistisairaan vanhuksen neuropsykiatristen oireiden taustatekijät on tärkeää selvittää huolellisesti, sanoo aiheesta väitöstutkimuksen tehnyt geriatrian ja psykiatrian erikoislääkäri Eeva Hölttä.

Muistisairaus, johon liittyy neuropsykiatrisia oireita, ja iäkkään akuutti sekavuusoireyhtymä (delirium) ovat tärkeimmät ja haasteellisimmat neurokognitiiviset sairaustilat haurailla, monisairailla vanhuksilla. Muistisairaat potilaat ovat alttiita akuutille deliriumille, ja suuri osa sekavuusoireyhtymään sairastuneista sairastuu dementiatasoiseen muistisairauteen muutamien vuosien kuluessa.

Suomessa yli 65 vuotiaista 5-9 prosenttia sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta, ja yli 85 vuotiaista jo 35 prosenttia, toteaa geriatrian ja psykiatrian erikoislääkäri Eeva Hölttä. – Muistisairaiden määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan kahdenkymmenen vuoden syklein. Muistisairaudet ja niihin läheisesti liittyvät muut oireet ovat sen vuoksi sekä kansanterveydellisesti että kansantaloudellisesti merkittävä sairausryhmä, jonka tutkimukseen kannattaa panostaa.

Hölttä selvitti väitöstutkimuksessaan neuropsykiatristen oireiden – erityisesti psykoosioireiden ja apatian – esiintymistä sekä akuuttiin deliriumtilaan sairastuneilla että muistisairailla vanhuksilla, ja lisäksi hän vertaili stressiin liittyviä, deliriumia laukaisevia tekijöitä sekä muistisairailla että ei-muistisairailla. Tutkimuksessa oli mukana 425 asuinpaikastaan geriatriseen akuuttiyksikköön siirtynyttä iäkästä henkilöä sekä tuetun asumisen yksikössä asuvia.

Tutkituista 60 prosentilla todettiin dementiatasoinen muistisairaus, ja näistä noin puolella esiintyi useampia neuropsykiatrisia oireita. Akuuttia deliriumtilaa sairasti 25 prosenttia tutkituista, ja näistä yli puolella oli useita neuropsykiatrisia oireita.

Näiltä 106 deliriumpotilaalta ja 87 delirium-interventiotutkimuksen potilaalta tutkittiin deliriumintilan laukaisseet tekijät.

– Psykoosioireita esiintyi sekä deliriumtilassa että pelkästään muistisairailla. Harhaluulot olivat muistisairaiden yleisimpiä psykoosioireita. Väärintulkintaoireita esiintyi muistisairailla myös ilman varsinaisia psykoosioireita, Hölttä kertoo.

Muistisairauksien yhteydessä esiintyi yleisesti apatiaa. Akuuttiin deliriumtilaan voi taas liittyä usein apatiaa muistuttava niin sanottu deliriumtilan hypomotorinen alatyyppi eli hiljainen delirium.

– Apatia oli yhteydessä miessukupuoleen, vaikeaan muistisairauteen, akuuttiin deliriumtilaan ja toiminnanvajeisiin, ja se oli itsenäinen kuolemanvaaraa ennustava tekijä, Hölttä toteaa.  

Useimmilla deliriumpotilaista oli taustalla monta laukaisevaa tekijää. Muistisairaat ajautuivat herkemmin deliriumtilaan kuin ei-muistisairaat. Tulehdukset, aineenvaihdunnalliset häiriöt, traumat ja postoperatiivinen tila olivat yleisempiä taustatekijöitä ei-muistisairailla, kun taas muistisairailla alkoholin ja/tai rauhoittavien lääkkeiden käyttö nousi useammin esiin laukaisevana tekijänä.

Akuutin deliriumtilan ennuste oli huono.

– Akuutti deliriumtila on tärkeä tunnistaa muistisairaiden neuropsykiatristen oireiden taustalla, koska deliriumtilan hoidolla voi olla merkittävä vaikutus ennusteeseen. Hiljainen deliriumtila vaatii erityishuomiota, koska se voi kätkeytyä apatiaoireen taakse ja jäädä huomiotta, Hölttä sanoo.

– Myös altistavat ja laukaisevat tekijät akuutin deliriumtilan ja muistisairauden neuropsykiatristen oireiden taustalla on tärkeää selvittää huolellisesti.

LL Eeva Hölttä väittelee 24.11.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Neuropsychiatric symptoms in dementia and delirium" (Neuropsykiatriset oireet muistisairaudessa ja akuutissa sekavuustilassa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, Auditorium XIII, Unioninkatu 34, Helsinki. Vastaväittäjänä on dosentti Antero Leppävuori, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on professori Kaisu Pitkälä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
eeva.holtta@hus.fi

Geriatrian ja psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Eeva Hölttä työskentelee apulaisylilääkärinä HUS:n geropsykiatrian poliklinikalla.