FinnGen on julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen, Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen tutkimushanke. Hankkeella on suuri merkitys lääketieteelliselle tutkimukselle ja sitä kautta tulevaisuudessa potilaiden hoidolle. Hanketta koordinoi Helsingin yliopisto.
– Korkeatasoinen tutkimustyö on elinehto lääketieteen edistymiselle ja terveydenhoidon kehittymiselle. FinnGen-tutkimus on erinomainen esimerkki akateemisten tutkijoiden ja yritysten välisestä tutkimusyhteistyöstä, jonka kaikilla osapuolilla on sama päämäärä: lisätä ymmärrystä sairauksien geneettisistä syistä ja hyödyntää tätä tietoa uusien hoitomuotojen kehittämiseksi, Helsingin yliopiston tutkimuksesta ja innovaatiotoiminnasta vastaava vararehtori Paula Eerola sanoo.
Genomitiedon hyödyntäminen avaa uudenlaisia mahdollisuuksia potilaan yksilöllisten ominaisuuksien mukaisesti kohdennettujen hoitojen, diagnostisten menetelmien ja seulontojen muodossa.
FinnGen-hanke on nyt puolivälissä ja ylittänyt sille tähän mennessä asetetut strategiset ja tieteelliset tavoitteet. Tutkimusaineiston avulla on jo nyt esimerkiksi tunnistettu yli 300 suomalaiselle väestölle tyypillistä, sairastumisriskiin vaikuttavaa geneettistä tekijää. Tulokset ovat kaikkien vapaasti hyödynnettävissä FinnGenin tuottamien tulostiedostojen ja selaintyökalun välityksellä. FinnGenin tutkimusaineistoa tai –tuloksia on hyödyntänyt jo noin 800 tutkijaa.
FinnGenissä ovat mukana kaikki alan toimijat Suomesta ja lisäksi 12 kansainvälistä lääkeyritystä. Hanke resonoi erinomaisesti Suomen kansallista Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa, joka peräänkuuluttaa tämänkaltaista yhteistyötä toimintaympäristön systemaattiseksi kehittämiseksi. Mukana olevat yritykset ovat tuoneet Suomeen yhteensä yli 60 miljoonan euron tutkimusinvestoinnit.
Yhteistyöstä hyötyvät niin yksittäiset potilaat kuin yhteiskunnatkin
Tämänhetkinen koronapandemia ja sen ympärillä tehty rokotekehitystyö mm. Oxfordin yliopiston tutkijoiden ja AstraZenecan välillä on osoittanut, että kansainväliset akateemisten tutkijoiden ja lääkeyritysten väliset laajat tutkimuskonsortiot ovat nopein tapa saada yhteiskunnan käyttöön uusia terveysratkaisuja.
Potilaan näkökulmasta on oleellista, että mahdollisuus uusiin hoitoihin johtaviin läpimurtoihin kasvaa, kun hänen lahjoittamaansa näytettä voidaan hyödyntää mahdollisimman laajasti lääketieteelliseen tutkimukseen, samalla tietosuojasta ja tutkimuksen eettisyydestä huolehtien. Tämän suomalainen biopankkijärjestelmä onkin mahdollistanut.
Suomalaisten luottamus lääketieteelliseen tutkimukseen on luja. FinnGen-hanke perustuu tutkimukseen positiivisesti suhtautuvien suomalaisten vapaaehtoisesti antamiin biopankkinäytteisiin ja noudattaa vankasti suomalaista ja EU:n kansalaisten suojaksi rakentamaa lainsäädäntöä, tietosuojavaltuutetun ohjeistuksia noudattaen.
– Keskustelu geenitutkimuksesta sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisestä tutkimusyhteistyöstä on erittäin tervetullutta. On tärkeää nostaa keskusteluun mukaan FinnGen-tutkimuksen kaltaisten hankkeiden merkitys potilaan ja yhteiskunnan kannalta. Vastuullinen avoin tiede yksilönsuojasta huolehtien mahdollistaa tutkimustulosten käyttämisen koko ihmiskunnan hyväksi, vararehtori Eerola sanoo.