Entä kun antibiootit eivät tepsi?

Voittaako bakteerin oveluus lääkkeen mahdin? Antibiootit ovat loistava keksintö, mutta vastustuskykyisten bakteerikantojen voima on maailmanlaajuinen uhka.

Antibiootit mullistivat lukuisien vakavien sairauksien hoidon toisen maailmansodan jälkeen. Esimerkiksi elinsiirtokirurgia muuttuisi infektioriskien takia mahdottomaksi ilman antibiootteja.

– Antibiootit ovat loistava keksintö. Niihin pitäisi suhtautua kuin katoavaan luonnonvaraan, Helsingin yliopiston infektiosairauksien tuore professori Anu Kantele muistuttaa.

Kääntöpuolena on kuitenkin suuri huoli. Kantele kehottaa välttämään antibioottien käyttöä silloin, kun ne eivät ole täysin välttämättömiä. Syynä on bakteerien kehittämä vastustuskyky, antibioottiresistenssi. Tuberkuloosi on jo tullut takaisin, ja esimerkiksi tippurista ja rutosta tunnetaan antibiooteille vastustuskykyisiä kantoja. Uhkaako ihmiskuntaa vaarallisten sairauksien voittamattomuus?

Lääkkeitä vesistöissä

Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa on tyypillistä, että lääkkeitä myydään tavallisissa kaupoissa, eikä antibiootteihin tarvita reseptejä.  Huono hygienia takaa bakteerien voittokulun.

– Esimerkiksi Laosissa kaupasta voi ostaa pienen pussin, jossa on 5–10 eriväristä pilleriä: sydänlääkkeitä, antibiootteja ja loput vaikkapa kipulääkkeitä. Kun tullaan kipeäksi, pussillinen nautitaan kerralla ja sitten toivotaan parasta, Kantele kuvaa.

Intian niemimaalla tuotetaan valtavasti lääkkeitä, ja osa potilaista saa hyvän avun vaivoihinsa. Kääntöpuolena on kuitenkin väljä lääkityksen käyttö varmuuden vuoksi.

Ongelmana ovat myös lääketeollisuuden päästöt: juomavedessä on usein jätevesien mukana kulkeutuneita antibiootteja, jotka nautitaan huomaamatta. Matala mutta säännöllinen annos opettaa bakteerit vastustuskykyisiksi.

Ennaltaehkäisyyn pitää satsata

Tilanne on vaikea lähes koko trooppisella vyöhykkeellä.

– Yhteiskunnissa, joissa hygieniataso on huono ja antibioottien saantia ei kontrolloida, antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit leviävät helposti. Myös matkailija altistuu niille tahtomattaan.

Kaikkein hankalimpien kantojen leviäminen Pohjolaan on vain ajan kysymys.

– Ihmiset, eläimet ja ruoka liikkuvat yhä enemmän. Vastustuskykyiset kannat päätyvät lopulta tännekin, Kantele arvioi.

Hän kaipaa lisää tutkimusta bakteerikantojen liikkeistä.

– Tutkimuksesta säästäminen on erittäin lyhytnäköistä. Resistenttien bakteerien aiheuttamien tartuntojen ja mahdollisen epidemian hoitaminen on paljon vaikeampaa ja kalliimpaa kuin tilanteen ehkäisy ennalta.

Uusia keksintöjä

Onko taistelu bakteereja vastaan jo hävitty ilman kunnollista kamppailua? Anu Kantele myöntää globaalin tilanteen olevan hälyttävä. Tutkija on silti optimistinen. Lääketiede on osoittanut mahtinsa monien vakavien sairauksien kohdalla, eikä uusien innovaatioiden tekeminen ole mahdotonta nytkään.

– Uusien antibioottien kehitykseen tulisi panostaa entistä voimakkaammin. Sitä ennen voimme joutua turvautumaan vanhoihin, jo käytöstä poistettuihin antibiootteihin.

Lue lisää aiheesta tuoreesta Yliopisto-lehdestä 3/2016.

Antibiooteista ja vastustuskyvystä keskustellaan myös Ihme elämä -tilaisuudessa Biomedicumissa 26.4. klo 16.30.

Lue lisää aiheesta: Terveys