Elintapamuutoksilla voidaan ehkäistä muistisairauksia

12.3.2015
Laajassa suomalaistutkimuksessa on ensi kertaa osoitettu, että muistisairauksia on mahdollista ehkäistä niiden riskitekijöihin vaikuttavilla elintapamuutoksilla.

Lancet-lehdessä julkaistua FINGER-tutkimusta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ja siinä olivat mukana Helsingin, Itä-Suomen ja Oulun yliopistot sekä Karolinska Institutet. Tutkimukseen osallistui 1260 suomalaista, joilla oli todettu kohonnut dementiariski. Osallistujat olivat iältään 60 – 77-vuotiaita.

Osallistujat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään, joista toinen sai tavanomaista ja toinen tehostettua elintapaneuvontaa. Tehostetun neuvonnan ryhmään kuuluvat saivat yksilöllistä ravitsemus- ja liikuntaohjausta, ja lisäksi he tekivät erilaisia muistiharjoituksia. Heidän sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitään seurattiin säännöllisesti.

Kahden vuoden seurannan jälkeen osallistujat suorittivat neuropsykologista toimintakykyä mittaavan testin (NTB). Tehostetun elintapaneuvonnan ryhmään kuuluvat saivat tekstissä kaiken kaikkiaan 25 prosenttia korkeammat pisteet kuin verrokkiryhmään kuuluvat. Joillakin testin osa-alueilla ryhmien väliset erot olivat vielä paljon suuremmat tehostettua elintapaneuvontaa saaneiden hyväksi.

Käytännön läheistä tietoa

– FINGER on uraauurtava ”proof of concept” -tutkimus – se osoittaa, että kognitiivisten kykyjen heikentymiseen voidaan todella vaikuttaa elintapamuutoksilla. Tämä on minusta tutkimuksen merkittävin tulos, sanoo tutkimuksessa mukana ollut Helsingin yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg.

Tutkimuksessa käytettiin menetelmiä, jotka ovat hyvin sovellettavissa tavalliseen arkeen. Strandbergin mukaan seuraava askel onkin tutkia, miten muistisairauksien ehkäisy voidaan toteuttaa tehokkaimmalla ja kustannusvaikuttavimmalla tavalla. 

– Ei varmasti ole kustannusvaikuttavaa, jos jokaisella riskihenkilöllä täytyy olla oma ”personal trainer”, mutta toisaalta investoinnit on aina suhteutettava siihen mitä säästetään jatkossa muualla, Strandberg huomauttaa.

– Muistisairaudet ovat vanhenevassa väestössä iso sairausryhmä. Suurimmat kustannukset syntyvät laitoshoidosta, joten jos sairauden ilmaantumista voidaan lykätä vähänkin, sillä on suuri taloudellinen merkitys.

FINGER-tutkimuksen johtaja, professori Miia KivipeltoKaroliinisesta instituutista toivoo, että aktiivisella elintapaohjauksella sairastumisen alkua voisi siirtää 5–10 vuotta.

– On arvioitu, että siten muistisairaiden määrä maailmassa jopa puolittuisi. Se olisi jo todella iso asia.

Interventio tehosi – mutta miksi?

Muistisairauksien ehkäisyyn on suhtauduttu melko pessimistisesti viime vuosina, erityisesti sen jälkeen kun amyloidiin kohdistuvat lääkehoidot ovat osoittautuneet pettymykseksi.

– Yksi selvä syy ongelmiin on se, että vanhuusiän muistisairaudet ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Suuressa osassa on kuitenkin taustalla verisuonitekijät, ja niihin on olemassa ehkäisymahdollisuuksia, joilla pitäisi myös olla muistisairauksia ehkäisevää vaikutusta. Tämän suora osoittaminen on vaikeaa, koska sairaudet kehittyvät hitaasti, Strandberg pohtii.

FINGER-tutkimukseen osallistuneilla verisuonisairauksien riskitekijät eivät juuri muuttuneet, joten edullinen vaikutus kognitioon tuli muuta kautta. Sekä liikunnalla että 'aivojumpalla' tiedetään olevan myönteinen vaikutus aivotoimintaan.

– Voi tietysti spekuloida että vielä parempi tulos saataisiin kun yhdistetään FINGERin menetelmät ja tehokas valtimotautien riskitekijöiden hoito. Myös tätä pitää jatkossa tutkia.

FINGER-tutkimuksen osanottajia seurataan edelleen ainakin seitsemän vuoden ajan. Tutkijat haluavat tietää, näkyvätkö tässä tutkimuksessa osoitetut tulokset myöhemmin myös dementia- ja Alzheimer-diagnoosien määrässä. Lisäksi halutaan selvittää tarkemmin, mitkä ovat ne mekanismit, joilla tutkimuksessa toteutettu elintapainterventio vaikuttaa aivotoimintaan.

Lue lisää aiheesta: Terveys