Vaikka MRSP-bakteerista ei ole haittaa perusterveelle eläimelle, ongelmaksi se muodostuu päästessään aiheuttamaan tulehduksen, sillä bakteeri on kehittänyt vastustuskyvyn yleisimmille antibiooteille.
Grönthal selvitti väitöskirjatutkimuksessaan MRSP eli metisilliini-antibiootille vastustuskykyisen Staphylococcus pseudintermedius -bakteerin epidemiologiaa Suomessa, josta ei ole aikaisempaa tutkimustietoa. Lisäksi Grönthal tarkasteli bakteerin esiintyvyyttä Opaskoirakoulun koirilla, sekä Suomessa eristettyjen MRSP-kantojen sukulaisuutta. Grönthal selvitti myös S. pseudintermedius -bakteerin herkkyyttä eri antibiooteille. Tutkimuksessa hyödynnettiin eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorion aineistoa.
Grönthalin tutkimuksessa kävi ilmi, että S. pseudintermedius -bakteerin vastustuskyky eri antibiooteille on huolestuttava. Kliinisistä näytteistä eristetyistä S. pseudintermedius -kannoista 14 prosenttia oli MRSP -kantoja. Lisäksi 30-40 %:iin S. pseudintermedius -kannoista eivät tehonneet vaihtoehtoiset antibiootit, kuten makrolidit, linkosamidit ja tetrasykliinit.
- Ongelman ratkaiseminen vaatii määrätietoisia toimenpiteitä, kuten paikallishoidon suosimista ja antibioottien käytön rajoittamista lemmikkieläinten lääkinnässä, korostaa Grönthal.
Riskipotilailla MRSP yleisempi, kissoilla harvinainen
Grönthalin tutkimuksessa selvisi, että MRSP -bakteeria esiintyi vain kolmella prosentilla opaskoirista. Saman verran MRSP:tä todettiin myös laboratorioon saapuneista kliinisistä bakteeriviljelynäytteistä. Bakteerin varalta seulotuilla riskipotilailla, joilla oli tartunnalle altistava tekijä, kuten atopia tai allergia tai muuten runsas antibioottikulutus, esiintyvyys oli kuitenkin korkeampi - yhdeksän prosenttia. Kissojen näytteissä MRSP -esiintyvyys oli hyvin matala, alle yksi prosentti.
Yliopistollisen eläinsairaalan MRSP-epidemian aikana yli 60 potilasta sai tartunnan ja tilanne saatiin hallintaan vasta tiukkojen hygieniatoimien avulla. Grönthalin tutkimuksessa selvisi, että riski saada MRSP -tartunta oli suurempi niillä potilailla, joilla oli ihorikko tai haava. Riskiä lisäsi myös antibioottihoito sekä pitkä sairaalahoito teho-osastolla tai kirurgisella osastolla. Opaskoirilla riski olla MRSP:n kantaja oli suurempi, mikäli koiraa oli edeltävän vuoden aikana hoidettu antibiooteilla tai koira oli käynyt eläinklinikalla. Myös bakteeriviljelynäytteestä löydetty S. pseudintermedius -bakteeri oli todennäköisemmin MRSP, mikäli potilas oli antibioottilääkityksellä näytteenoton aikana.
Yliopistollisen eläinsairaalan epidemian aiheuttanut bakteeriklooni oli Suomen yleisin MRSP-klooni vielä vuosina 2010–2011. Bakteerikloonilla tarkoitetaan yhden bakteerin jälkeläisjoukkoa. Vuonna 2014 muut bakteerikloonit olivat kuitenkin jo syrjäyttäneet sen. Tulokset viittaavat siihen, että MRSP-bakteerin leviäminen on muuttunut yhä monimuotoisemmaksi, jolloin sen leviämisen ennustaminen ja estäminen vaikeutuu.
-Tulokset viittaavat bakteerin leviämistavan muuttumiseen - bakteerisukupolvelta toiselle siirtyvän resistenssin ohella resistenssi siirtyy nykyään myös bakteerikantojen välillä, kertoo Grönthal.
Väitös:
ELL Thomas Grönthal väittelee 29.6.2017 kello 12 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Epidemiology of methicillin-resistant Staphylococcus pseudintermedius in Finland".
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa EE-talo, Walter-sali, Agnes Sjöbergin katu 2, 2. krs.
Vastaväittäjänä on DrMedVet, PhD, DVD, DipECVD, MRCVS Anette Loeffler, The Royal Veterinary College, ja kustoksena on professori Satu Sankari.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Thomas Grönthal, puh. 02941 57811
thomas.gronthal@helsinki.fi