– Tuloksemme viittaavat siihen, että alkoholi aiheuttaisi pysyviä muutoksia geenien säätelyssä jo kehittyvän alkion ensimmäisissä soluissa, kertoo PLOS ONE -lehdessä julkaistuatutkimusta johtanut FT Nina Kaminen-Ahola.
Alkuraskaus on aktiivista solujen jakautumisen ja erilaistumisen aikaa. Kullekin samanlaista DNA-juostetta sisältävälle solutyypille muodostuu omanlaisensa geenien toimintaa säätelevä epigenomi. Kehitysvaihe on herkkä ympäristön vaikutuksille, ja muutokset voivat levitä laajalle eri kudoksiin solujen jakautumisten myötä.
Hiirimallissa, jossa emo juo raskauden alussa alkoholia, on jälkeläisillä todettu ihmisen fetaalialkoholisyndroomaa (FAS) muistuttavia piirteitä: kasvun hidastumista, rakenteellisia muutoksia vastaavilla alueilla kasvoja ja kalloa sekä ylivilkkautta.
– Halusimme selvittää, aiheuttaako alkoholi raskauden alussa muutoksia sikiön geenien säätelyyn vaikuttavassa epigenomissa ja näkyvätkö mahdolliset muutokset myöhemmin jälkeläisten geenien toiminnassa ja aivojen rakenteissa, Kaminen-Ahola kertoo.
Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti hippokampukseen, joka on muistamiselle ja oppimiselle tärkeä aivojen rakenne ja jonka tiedetään olevan erityisen herkkä alkoholin vaikutukselle.
Tulokset osoittivat, että varhainen alkoholialtistus muutti geenien toimintaa säätelevää epigenomia sekä usean geenin toimintaa nuorten hiirenpoikasten hippokampuksissa. Altistus muutti geenien toimintaa myös hiirenpoikasten luuytimessä ja kuonon hajuepiteelillä. Lisäksi muutoksia oli nähtävissä tutkituissa aikuisten jälkeläisten aivojen hippokampuksissa ja hajukäämeissä.
Alkoholivaurioiden mekanismeja ja niiden diagnosoinnissa käyttökelpoisia biologisia merkkejä tutkitaan, jotta vauriot havaittaisiin mahdollisimman varhain ja lapsi saisi riittävän aikaisessa vaiheessa tarvitsemaansa kehityksen tukea, Kaminen-Ahola toteaa.