Aivosairauksien tutkimisen Eldorado

Voiko Suomi kääntää aivosairauksien kasvavan taakan kansalliseksi mahdollisuudeksi? Elämänlaadun ja taloudellisen kasvun mahdollisuuksia ovat tällä viikolla Meilahdessa pohtimassa tutkijat yhdessä yritysten sekä Suomen ja Euroopan päättäjien kanssa.

Alzheimer, ALS, MS-tauti, Parkinsonin tauti, aivoinfarktit ja muut aivosairaudet ovat raskas taakka niin sairastuneille ja heidän omaisilleen kuin koko yhteiskunnalle. Niiden aiheuttamat vuosikustannukset olivat jo vuonna 2010 Suomessa noin 8,6 miljardia ja EU-tasolla 800 miljardia euroa. Väestön ikääntymisen myötä aivosairauksista kärsivien määrä vielä kasvaa.

Aivosairauksiin tarvitaan siis kipeästi sekä tehokkaita hoitoja että ehkäisykeinoja. Suomessa on erinomainen potentiaali aivosairauksien tutkimuksessa: alalla on hyvät mahdollisuudet merkittäviin läpimurtoihin, jotka voisivat kehittää hoidon lisäksi uutta liiketoimintaa, investointeja ja taloudellista kasvua.

Jotta tämä toteutuisi, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä yliopistojen, sairaaloiden, yritysten ja viranomaisten kesken, sanovat Helsingin yliopiston neuroimmunologian professori Pentti Tienari ja Biogen Finlandin toimitusjohtaja Marco Hautalahti.

– Tärkein akuutti uhka on akateemisen korkeatasoisen tutkimuksen edellytysten vaarantuminen yliopistolaitoksen ja Suomen Akatemian budjettileikkausten vuoksi, mikä on käynnistämässä aivovuodon ulkomaille. Rahoituspohjan on mahdollistettava pitkäjänteinen tutkimus.

– Yksi kiireellisimmistä asioista kilpailukykyisen tutkimusympäristön luomisessa on kliinistä tutkimusta koskevan liian hitaan ja raskaan lupaprosessin uusiminen. Tässä viranomaisilla ja poliittisilla päättäjillä on ratkaisun avaimet.

Suurimmat asiat tapahtuvat perustutkimuksessa

Tutkimuksen rahoituspohjan laajentamiseksi Pentti Tienari toivoisi muun muassa verovähennysoikeutta yksityisten kansalaisten tutkimuslahjoituksille. Hän myös siirtäisi Tekesin toimintaa kansainvälisemmäksi ja lähemmäksi perustutkimusta.

– Sieltä ne suuret innovaatiot kuitenkin syntyvät.

Hautalahti ja Tienari peräävät aitoa ja avointa yhteistyötä akateemisten tutkijoiden ja yritysmaailman välille. Hautalahti huomauttaa, että esimerkiksi Biogenin toiminta on firman perustamisesta lähtien perustunut tiiviiseen suhteeseen tiedeyhteisön kanssa.

– Helsingin yliopisto on ollut yrityksemme tutkimuskumppani vuodesta 1978 lähtien, professori Kari Cantellin ja yhden perustajamme, professori Charles Weissmannin uraauurtavan interferonitutkimusyhteistyön ansiosta.

Lääketeollisuus satsaa paljon perustutkimusprojekteihin, joita tehdään akateemisten partnereiden kanssa, Tienari sanoo.

– Me tarvitsemme tällaista rahoitusta tutkimukseen. Lääketeollisuus tulee nähdä yhteistyökumppanina eikä vanhakantaisesti lääkäreitä lahjovana kerberoksena.

Rekisterit, biopankit ja luottamus

Kansainvälisen rahoituksen ja sijoitusten saaminen Suomeen edellyttää, että maailmalla tunnetaan Suomen vahvuudet lääketieteellisessä tutkimuksessa: vahva asiantuntemus, toimiva terveydenhuoltojärjestelmä, kattavat rekisterit, kovaa vauhtia kehittyvät biopankit, ammattitaitoiset työntekijät sekä tutkimukseen myönteisesti suhtautuvat ja hyvin sitoutuvat potilaat.

– Suomi on lääketeollisuuden näkökulmasta melkoinen Eldorado. Meidän pitää kertoa se heille!

Tutkijat, yritysmaailman edustajat ja poliittiset päättäjät kokoontuvat 12.11. Helsingin yliopistoon Brain Diseases – why to invest in Finland -symposiumiin pohtimaan, miten lisääntyvien aivosairauksien aiheuttama taloudellinen ja inhimillinen haaste käännetään kansalliseksi mahdollisuudeksi. Symposiumiin osallistuvat muun muassa Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ja elinkeinoministeri Olli Rehn.

Lue lisää aiheesta: Terveys