Ahneet hevoset altistuvat helpommin paksusuolen hiekkakertymille – tehokas keino hiekan poistamiseen löytyi Helsingin yliopiston tutkimuksessa

Hevosen paksusuolen hiekkakertymä on yleinen ongelma suomalaisilla hevosilla. Helsingin yliopistolla tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että psylliumin ja magnesiumsulfaatin yhdistelmä on tehokas lääkehoito hiekkakertymän poistamiseen paksusuolesta.

Hevosen paksusuolen hiekkakertymistä ja niiden aiheuttamista ongelmista on tiedetty jo yli sata vuotta, mutta tutkittu tieto niistä on melko vähäistä. Kirjallisuudesta ei löydy aikaisempia tutkimuksia, joissa lääkehoitojen tehoa olisi verrattu potilashevosilla. Eläinlääkäri Kati Niinistö Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta selvitti väitöskirjatutkimuksessaan paksusuolen hiekkakertymään liittyviä kliinisiä oireita ja ongelman taustatekijöitä sekä tehokasta lääkehoitoa hiekkakertymän poistoon.

– Paksusuolen hiekkakertymä on yleinen ongelma suomalaisilla hevosilla, ja sen mahdollisuus myös muiden kuin ähkyoireiden aiheuttajana on syytä tiedostaa. Tehokkaimmaksi hoidoksi tutkimistani vaihtoehdoista osoittautui nenänieluletkutus psylliumin ja magnesiumsulfaatin, joka myös Epsom-suolana tunnetaan, yhdistelmällä, toteaa Niinistö.

Tarkkaa syytä hevosten hiekansyöntiin ei tiedetä, mutta muun muassa erilaisia puutostiloja on epäilty. Tahallisen maan syönnin lisäksi hiekkaa voi kertyä suolistoon ruoan mukana vahingossa. Osalla hevosista syöty hiekka kertyy paksusuoleen. Hiekkakertymä voi aiheuttaa oireina mm. ähkyä, ripulia ja laihtumista. Ähky tarkoittaa vatsaontelon kiputilaa, mutta hiekkertymien yhteydessä tavataan tyypillisimman paksusuolen ummetusähkyjä.

Hiekkaertymä voidaan todeta parhaiten röntgenkuvalla, mutta myös ultraäänitutkimuksella. Nykyiset hoidot perustuvat pitkälti yksittäisiin tapausselostuksiin, muilla eläinlajeilla tehtyihin tutkimuksiin tai tutkimuksiin hevosilla, joille on tarkoituksella annettu hiekkaa. 

Niinistö kartoitti hevosten omistajilta hiekkakertymiin liittyviä kliinisiä oireita sekä hiekkakertymille altistavia tekijöitä kyselytutkimuksella, jonka perusteella todettiin, että suuri hiekkakertymä lisäsi ähkyn sekä suorituskyvyn alenemisen riskiä, mutta ripuli tai vesi ulosteen seassa ei ainoana oireena liittynyt kertymän kokoon.  Sen sijaan ulostemuutokset yhdistettynä ähkyyn tai suorituskykyongelmiin olivat yhteydessä suurempaan kertymään. Määräävä asema hevoslaumassa oli suojaava tekijä, kun taas ahneus altisti hevosen kertymälle.

Lisäksi Niinistö vertasi takautuvasti hevosten saamia hoitoja. Takautuvassa tutkimuksessa hän vertasi kotona syötetyn psylliumin tehoa hevossairaalassa nenänieluletkulla annosteltuun psylliumin ja magnesiumsulfaatin (MgSO4) yhdistelmään. Niinistön mukaan yhdistelmälääkitys nenänieluletkutuksella poisti hiekkakertymän tehokkaammin kuin pelkkä psylliumin syöttö. 

Niinistö toteutti lisäksi satunnaistettuja kliinisiä hoitokokeita, joissa verrattiin eri lääkitysten tehoa hiekkakertymän poistossa. Satunnaistetuissa tutkimuksissa verrattiin psylliumin ja magnesiumsulfaatin yhdistelmää, sekä kumpaakin yksinään nenänieluletkun kautta annettuna hevossairaalassa olleille hevosille.  Yhdistelmälääkitys poisti paksusuolen hiekkaa tehokkaammin kuin kumpikaan lääke yksinään. Tämän jälkeen verrattiin yhdistelmälääkityksen tehoa potilashevosilla lääkitsemättömiin kontrollihevosiin. Hoidettujen hevosten röntgenkuvissa paksusuolessa näkyvä hiekkamäärä oli neljän päivän hoidon jälkeen merkitsevästi pienempi kuin kontrollihevosilla. 

– Jos hevosella epäillään hiekkakertymää paksusuolessa niin asia kannattaa tutkituttaa eläinlääkärillä ja hoidattaa yhdistelmälääkityksellä ennen kuin se aiheuttaa hevoselle vakavia komplikaatioita, kuten ähkyn, Niinistö summaa. 

Väitös

ELL Kati Niinistö väittelee 23.11.2020 kello 12 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Naturally occurring large colon sand accumulations and their medical treatment in horses". Väitöstilaisuus järjestetään virtuaalina Zoomin kautta, salasana 865968

Vastaväittäjänä on professori Gayle Hallowell, Nottinghamin yliopisto, ja kustoksena on professori Mirja Ruohoniemi.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.