Aivovaltimon seinämässä olevan pullistuman, aneurysman, puhkeamisesta johtuvia lukinkalvonalaisia aivoverenvuotoja (SAV) tapahtuu Suomessa noin tuhat vuodessa. Suurin osa potilaista on työikäisiä, ja lähes puolet heistä menehtyy. Suomessa ja Japanissa SAV-tapauksia on lähes kolme kertaa muita kansallisuuksia enemmän.
Pitkän aikaa on oletettu, että perimällä on hyvin merkittävä vaikutus SAV:n synnyssä. Stroke-lehdessä julkaistu Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa tehty maailman suurin väestötasoinen kaksostutkimus kuitenkin osoitti yllättäen, että ympäristötekijät selittävät suurimman osan lukinkalvonalaisista verenvuodoista.
— SAV-potilaan lähisukulaisen riski saada SAV on keskimäärin pieni, ja tätä riskiä voidaan edelleen pienentää puuttumalla elintapoihin ja ympäristötekijöihin, sanoo tutkimusryhmän vetäjä, neurokirurgi Miikka Korja HYKS:n neurokirurgian klinikasta.
— Tämä on tärkeä tieto potilaan omaisille ja lääkäreille: ehkäisevässä hoidossa voidaan potilaan lähisukulaisten seulonnan sijasta keskittyä entistä enemmän verenpainetaudin tehokkaaseen hoitoon ja kannustamaan tupakoinnin lopettamiseen.
Tutkijat toteavat, että on olemassa myös harvinaisia sukuja, joissa lukinkalvonalaista aivoverenvuotoa esiintyy huomattavasti muuta väestöä enemmän: näissä tapauksissa sairauden syntyyn vaikuttavat ensisijaisesti perintötekijät.
— Näiden harvinaisten SAV-riskisukujen löytäminen ja tarpeellinen informointi on oma haasteensa, Korja sanoo.