Naisena estrogeenihormonin kanssa joutuu tekemisiin konkreettisesti monessa elämänkaaren vaiheessa. Naisen munasarjat erittävät estrogeenihormoni estradiolia, jonka eritys jossain vaiheessa elämää hidastuu ja sitten loppuu kokonaan. Tällä sisäsyntyisellä estrogeenillä on moninaisia tehtäviä ja vaikutuksia naisen ruumiintoimintoihin, kuten aivoihin, maitorauhasiin, sydämeen, maksaan, kohtuun, vaginaan ja luustoon. Estrogeenillä on erityinen ja ratkaiseva rooli naisen lisääntymiseen liittyvien toimintojen valmistajana ja varmistajana.
Myös miehet tuottavat estradiolia, joka syntyy välillisesti testosteronihormonista. Miehillä estradioli vaikuttaa tiettyihin aivoalueisiin, luustoon, lihaksistoon, rasvaan ja kolesteroliaineenvaihduntaan.
Estrogeeniset yhdisteet ovat yleisiä ympäristössämme
Professori Raimo Pohjanvirran tutkimusryhmä eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on tutkinut muun muassa elintarvikkeissa ja vedessä esiintyviä estrogeenipitoisuuksia.
Ihmisen erittämän tärkeimmän sisäsyntyisen estrogeenin estradiolin lisäksi monissa luonnon kasveissa esiintyy estrogeenejä. Niistä tunnetuin on soija, jossa kasviestrogeenejä esiintyy muita kasveja suurempina pitoisuuksina. Kuitenkin estradioli on selvästi kasviestrogeenejä potentimpi. Toinen huomattava luonnon estrogeeni on erään homesienen muodostama estrogeeni nimeltään zearalenoni, joka varsinkin sian rehussa esiintyessään on haitallinen sioille.
Toisaalta synteettisiä estrogeenejä eli niin kutsuttuja ksenoestrogeenejä sisältyy lääkeaineisiin, kosmetiikkatuotteisiin, aurinkorasvojen UV-suodattimiin, muovin pehmentimiin ja eräisiin torjunta-aineisiin. Esimerkiksi tuttipulloissa, muovisissa säilytysastioissa ja sairaalan infuusioletkuissa käytetyt muovin pehmentimet, bisfenoli A ja ftalaatit, ovat herättäneet huolta, ja niiden mahdollista haitallisuutta tutkitaan edelleen. Synteettisten estrogeenien on epäilty olevan haitallisia ihmisen hormonitoiminnalle ja terveydelle. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on vuonna 2015 lausunut arvionaan, ettei bisfenoli A:n käytöstä ole haittaa ihmiselle nykyisillä pitoisuuksilla, mutta on samaan aikaan laskenut turvallisen pitoisuuden päivittäistä rajaa huomattavasti aiempaa alemmaksi. Vuonna 2016 annettujen tietojen mukaan EFSA aikoo tarkentaa kaikkien ruoan säilyttämiseen tarkoitettujen materiaalien ainesosien sallittuja pitoisuuksia, erityisesti, jos vauvat ja leikki-ikäiset lapset voivat niistä altistua.
Mitä tapahtuu kun syömme estrogeenia ravinnossamme?
”Ravintoomme estrogeenit päätyvät yleensä kahdella tavalla, joko kasveista tai elintarvikkeiden pakkausmateriaaleista” kertoo Pohjanvirta.
M.Sc. Matthew Omoruyi selvitti vuonna 2015 ilmestyneessä väitöstutkimuksessaan joidenkin tavallisten teollisten elintarvikkeiden estrogeenipitoisuuksia Suomessa ja veden estrogeenipitoisuutta sekä Suomessa että Nigeriassa. Ruokavertailussa estrogeenejä löytyi kaikista kolmesta tutkitusta erästä naudanlihahampurilaisesta, kanahampurilaisesta ja pippurimetvurstista. Suurin pitoisuus todettiin pippurimetvurstista.
”Vastaus siihen, miksi näissä elintarvikkeissa esiintyy estrogeenejä, paljastui elintarvikkeiden tuoteselosteista – kaikkien niiden valmistuksessa oli käytetty soijaproteiinia muodossa tai toisessa”, kertoo Pohjanvirta. Suomessa otetuista vesinäytteistä (pullovesi ja hanavesi) ei löytynyt estrogeenejä, sen sijaan n. 30 %:sta tutkituista nigerialaisista pussivesistä löytyi osin huomattaviakin estrogeenipitoisuuksia. Omoruyin tutkimuksessa kävi ilmi, että hyvin vähäinen osa tästä estrogeenisyydestä oli peräisin veden säilyttämiseen käytetyistä pakkauksista. ”Yksi hyvin mahdollinen syypää on veden pussituslaitteiston puhdistusainejäämät, sillä näiden pinta-aktiivisten yhdisteiden on aiemmin osoitettu olevan estrogeenisiä”, toteaa Pohjanvirta.
Ruoan lisäksi syömme yhä enemmän lisäravinteita. EFSA on vuonna 2015 arvioinut vaihdevuosi-iässä oleville naisille suunnatuissa lisäravinteissa käytettävien kasviestrogeenien, isoflavonien, mahdollisia haittoja, ja todennut, ettei niistä todennäköisesti ole haittaa naisille. Isoflavoneja esiintyy pääasiassa soijassa ja puna-apilassa. On kuitenkin huomattava, että tutkimuksessa ei selvitetty isoflavonien hyötyjä naisille tai niiden vaikutuksia miehiin, vauvoihin, eikä naisiin, joiden suvussa esiintyi syöpää.
”Kasviestrogeeneistä on tehty runsaasti tutkimuksia. Näiden perusteella voidaan sanoa, että ihmisille todettuja terveyshyötyjä soijan käytöstä on aasialaisille naisille, joilla rintasyövän esiintyvyys on marginaalista, ja miehillä yleensä on todettu eturauhassyövän pienentynyt riski. On myös viitteitä siitä, että soijan käyttö voidaan yhdistää vähentyneeseen sydän-ja verisuonitautien riskiin. Sen sijaan on epävarmaa, hyötyvätkö länsimaalaiset naiset kasviestrogeeneistä samalla tavalla, sillä geneettiset tekijät näyttävät olevan tässä keskeisessä roolissa. Tutkimusten perusteella toisaalta myös tiedetään, että soijapohjainen äidinmaidonkorvike yhdistyi aikuisena länsimaalaisten naisten hyvänlaatuisten kohtukasvainten ilmaantuvuuteen”, summaa Pohjanvirta. ”Paljon on vielä avoimia kysymyksiä ja mielenkiintoista tutkittavaa estrogeenien saralla – toivon voivani ryhmäni kanssa paneutua elintarvikkeissa esiintyviin estrogeeneihin myös jatkossa.”
Juttu perustuu professori Raimo Pohjanvirran 6.4.2015 pitämään ”Ihme elämä” -yleisöluentoon: Ravintomme estrogeenit – ystäviä vai vihollisia?
Aiheeseen liittyvät väitöstutkimukset:
- Kaupallisten prosessoitujen elintarvikkeiden ja vesinäytteiden mutageenisuus sekä estrogeeninen aktiivisuus suurempaa Nigeriassa kuin Suomessa
- Puna-apila soveltuu märehtijöiden ruokintaan ja lisää isoflavonoidien pitoisuuksia maidossa
Lisätietoja: