Syöpähoidot saattavat vahingoittaa munasarjojen toimintaa, jolloin munarakkuloiden määrä vähenee ja munarakkulan kehitys häiriintyy. Nuoruuden syövästä toipuneet naiset saavatkin lapsia selvästi vähemmän kuin muu väestö, ja tuoreen väitöstutkimuksen mukaan he joutuvat myös turvautumaan useammin lapsettomuushoitoihin.
– Tutkimuksessa selvisi, että syövästä toipuneille tehtiin koeputkihedelmöityshoitoja kaksinkertainen määrä terveisiin sisaruksiinsa verrattuna, sanoo väitöstutkija ja naistentautien erikoislääkäri Johanna Melin.
Väitöksessä verrattiin myös 2000-luvun jälkeen tehtyjä koeputkihedelmöityshoitoja ennen 2000-luvulla tehtyihin ja todettiin, että luku on yli kolminkertaistunut.
Nykyaikaisten syöpähoitojen ansiosta yli 80 prosenttia lapsuudessa tai nuorena aikuisena syöpään sairastuneista paranee.
– Tutkimuksessamme havaittiin, että 2000-luvulla on tapahtunut muutos ja lapsettomuushoitoja tehdään Suomessa nykyään yhä enemmän syövästä selvinneille naisille. Tulevaisuudessa on todennäköistä, että yhä useampi syövästä toipunut voi saada lapsia ja myös uskaltaa perustaa perheen, Melin toteaa.
Melin tutki syntyneiden lasten rekisterin avulla myös syövästä toipuneiden naisten raskauksia ja synnytyksiä. Tulokset vahvistavat aiempia havaintoja siitä, että raskaus ja synnytys sujuivat nuoruudessa syövän sairastaneilla naisilla yleisesti ottaen hyvin. Syövän sairastaneilla naisilla on kohonnut ennenaikaisen synnytyksen riski, mikä pääsääntöisesti näyttää johtuvan tulevan äidin sairauksista. Esimerkiksi raskauden aikainen verinen vuoto tai raskausmyrkytys johti ennenaikaiseen synnytykseen syövän sairastaneilla naisilla useammin kuin verrokeilla.
Nuorella iällä syöpää sairastaneet naiset voivat yleensä synnyttää lapsensa turvallisesti.
Syövästä toipuneiden naisten synnytyksiä käynnistettiin 17 prosenttia useammin kuin sisarusten synnytyksiä, ja he päätyivät 36 prosenttia useammin suunniteltuihin keisarileikkauksiin. Osaselitys tähän lienee syövästä toipuneiden naisten kaksinkertainen synnytyspelko väestöverrokkeihin verrattuna.
– Raskauteen ja synnytykseen liittyvät riskit olivat kuitenkin pieniä ja lähellä sisaruksien ja muun väestön vastaavia, joten nuorella iällä syöpää sairastaneet naiset voivat yleensä synnyttää lapsensa turvallisesti, Melin toteaa.
Johanna Melinin väitöstutkimuksessa oli mukana yli 24 000 naista, jotka ovat sairastaneet syövän alle 40-vuotiaana. Verrokkiryhmä koostui naisten sisaruksista ja potilaiden kanssa saman ikäisistä väestöverrokeista. Tiedot perustuvat Suomen Syöpärekisterin, Syntyneiden lasten rekisterin ja KELAn lääkeostorekisterin lukuihin.
LL Johanna Melin väittelee 17.5.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Reproductive health in female survivors of early onset cancer" (Hedelmällisyys, raskaudenkulku ja synnytys nuorella iällä sairastetun syövän jälkeen). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Naistenklinikka, Seth Wichmann auditorio, Haartmaninkatu 2. Vastaväittäjänä on professori William Hamish Wallace, University of Edinburgh, ja kustoksena on professori Aila Tiitinen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis –palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/301110
Väittelijän yhteystiedot:
johanna.melin@cancer.fi