Vuorotyöuupumukseen liitetty geenimuoto lisää riskiä myös Alzheimerin taudille

Suomalaistutkimus osoittaa, että melatoniinireseptori 1A -geenin variaatio on yhteydessä Alzheimerin taudin riskiin iäkkäillä. Sama tutkimusryhmä on aiemmin osoittanut, että kyseinen geenimuoto aiheuttaa heikompaa vuorotyön sietoa työikäisillä.

Arvostetussa SLEEP-lehdessä julkaistu suomalaistutkimus osoittaa, että melatoniinireseptori 1A -geenin (MTNR1A) variaatio on yhteydessä Alzheimerin taudin riskiin iäkkäillä. Sama tutkimusryhmä on aiemmin osoittanut, että kyseinen geenimuoto aiheuttaa heikompaa vuorotyön sietoa työikäisillä.

Alzheimerin tauti on aivoja rappeuttava muistisairaus, jonka yksi riskitekijä on unen ja vuorokausirytmin häiriintyminen. Vuorotyöläiset kokevat usein sekä unen puutetta että vuorokausirytmin häiriintymistä. Tämän sietokyky on yksilöllistä.

Professori Tiina Paunion johtama tutkimus osoitti, että MTNR1A-geenivariaatiolla on Alzheimerin taudin diagnoosin lisäksi yhteys Alzheimerin taudille tyypillisiin aivomuutoksiin, jotka näkyvät potilailla kuoleman jälkeen tehdyissä aivotutkimuksissa. Lisäksi vähennettäessä MTNR1A-geenin ilmentymistä soluviljelmässä alkoi Alzheimerin taudille ominaista beta-amyloidi-proteiinia kertyä enemmän. Aiemmassa tutkimuksessa havaittiin saman, vuorotyöuupumukselle altistavan geenivariaation yhdistyvän juuri matalampaan MTRN1A-geenin ilmentymiseen aivoissa. Täten aiemmat ja uudet, potilasaineistoissa ja soluviljelmissä tehdyt löydökset ovat sopusoinnussa keskenään.

Vuorokausirytmi säätelee melatoniinin eritystä, ja melatoniini puolestaan tukee vuorokausirytmiä vastaanottajamolekyyliensä eli reseptoriensa kautta. Heikomman sisäsyntyisen melatoniininvälityksen yhdistyminen Alzheimerin tautiin tukee käsitystä siitä, että vuorokausirytmin säätelyllä on merkitystä Alzheimerin taudin kehittymisessä. 

– Yhteisen riskigeenin löytyminen vuorotyöuupumukselle ja Alzheimerin taudille ei suoraan tarkoita, että vuorotyö altistaisi Alzheimerin taudille. Kuitenkin geneettinen alttius yhdistettynä vuorokausirytmiä sekoittavaan elämäntapaan voi lisätä Alzheimerin taudin riskiä”, kertoo lääketieteen lisensiaatti Sonja Sulkava THL:stä. – Toinen mahdollisuus tulkita tulosta on, että Alzheimerin taudin aivomuutokset vaikuttavat vuorotyön sietoon vuosikymmeniä ennen sairauden puhkeamista.”

– Vaikka tuloksemme osoittavat uuden molekyylitason yhteyden vuorotyön sietokyvyn ja myöhään alkavan muistisairauden välillä, on nyt havaittu geenimuodon vaikutus yksilötasolla hyvin pieni ja sitä ei esimerkiksi voi käyttää taudin ennustamiseen, muistuttaa professori Paunio. 

Tutkimus tehtiin aineistoilla, jotka koostuivat yli 85-vuotiaista vantaalaisista ja yli 75-vuotiaista kuopiolaisista sekä Itä-Suomen alueen Alzheimerin tautia sairastavista potilaista ja terveistä verrokeista. Yhteys oli nähtävissä iäkkäämpien aineistoissa mutta ei keskimääräisesti nuoremmassa potilas-verrokkiaineistossa.

Tutkimuksessa oli THL:n lisäksi mukana Helsingin, Itä-Suomen, Newcastlen ja Stanfordin yliopistot sekä Merck tutkimuslaboratorio, Icahn School of Medicine ja National Institutes of Health Yhdysvalloista.

Lisätietoja:

Tiina Paunio

professori

Helsingin yliopisto ja THL

puh. 050 350 7936

etunimi.sukunimi@helsinki.fi, etunimi.sukunimi@thl.fi

Sonja Sulkava

tutkija, lääketieteen lisensiaatti

THL ja Helsingin yliopisto

puh. 040 774 3127

etunimi.sukunimi@thl.fi

Reference: Sulkava Sonja ja Paunio Tiina ym. Melatonin receptor type 1A gene linked to Alzheimer’s disease in old age. SLEEPJ, 2018, 1–10. Vol. 41, No. 7.

Aiheesta aiemmin: Vuorotyöuupumuksen taustalta löytyi geneettinen syy (THL:n tiedote 27.10.2016)