Kilpailuun osallistuminen avasi Laitiselle ovet tieteellisen tutkimuksen pariin.
Idea kilpailutyöstä syntyi tutkimuskirjallisuuden pohjalta
Laitisen mukaan kilpailutyön aiheen valinta ei ollut vaikeaa.
– Alzheimerin taudin hoito valikoitui melko nopeasti aiheeksemme sen jälkeen, kun päätimme osallistua kilpailuun. Kyseessä on ikävä tauti, joka koskettaa monia ja jonka hoito ei ole kovinkaan edistynyttä. Idea laktaatin hyödyntämisestä syntyi, kun perehdyimme aihetta käsittelevään kirjallisuuteen. Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa oli havaittu, että laktaatin määrä aivoissa vähenee Alzheimerin taudin seurauksena. Tämän havainnon perusteella lähdimme kehittämään ratkaisuamme.
Kilpailutyönään hän ja Maula päättyivät tutkimaan, voisiko laktaattipitoisuuden kasvattaminen aivoissa tehostaa Alzheimerin taudin lääkehoitoa. Laktaatti voisi paitsi edistää Alzheimerin taudin lääkkeen imeytymistä myös hidastaa taudinkuvaan kuuluvaa neuronien tuhoutumista.
Into tutkimusta kohtaan ei ole laantunut
Kun Laitinen ja Maula olivat keksineet aiheensa, oli tutkimustyön vuoro: Ensiksi he perehtyivät tutkimuskirjallisuuteen ja työstivät sen pohjalta kirjallisen raportin kilpailutyöstään. Raportin perusteella he pääsivät kilpailun finaaliin, jossa he pääsivät esittelemään ratkaisunsa tuomareille ja saivat siitä palautetta.
– Kilpailuun osallistuminen oli innostavaa, pääsin pohtimaan itseäni kiinnostavaa kysymystä ja harjoittelemaan oman idean esittämistä. Saimme ideastamme myös kannustavaa ja rohkaisevaa palautetta. Kilpailun oppien ansiosta pääsin Aalto-yliopistoon tutkimusavustajaksi, ja siitä tutkimusurani lähtikin käyntiin. Nyt opiskelen Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja olen aloittamassa väitöskirjaani, kertoo Laitinen.
Tutkimuksellinen ajattelu esiin!
Laitinen arvelee, että heidän kilpailutyönsä menestykseen vaikuttivat erityisesti kaksi tekijää: he paitsi valmistautuivat huolellisesti suullisen esityksen pitämiseen myös pohtivat kehittämänsä ratkaisun vaikuttavuutta ja rajoituksia avoimesti kilpailutyön ohessa.
– Toimme kilpailutyössämme esille muun muassa Alzheimerin taudin hoidon kustannuksia Suomessa ja pystyimme sitä kautta uskottavasti perustelemaan ratkaisun merkitystä. Vaikuttavuuden lisäksi idean kriittinen arviointi ja rajoitteiden tuominen esille on tärkeää. Se osoittaa tieteellistä ajattelua ja lisää työn uskottavuutta, selittää Laitinen.
Kilpailuun osallistumista miettiville Laitisella on antaa muutamia vinkkejä.
– Kilpailutyön ei tarvitse olla aukoton, kunhan taustalla oleva idea käy siitä selväksi. Ei kannata olettaa, että kilpailutyön arvioi aiheen asiantuntija, vaan käyttämäsi käsitteet on hyvä selittää huolellisesti auki. Lopulta oma teksti kannattaa oikolukea huolellisesti ja, mikäli mahdollista, pyytää siitä palautetta esimerkiksi opettajalta.
Lisäksi Laitinen korostaa, että esitetyt väitteet on syytä perustella huolellisesti. Tässä usein apuna on aikaisempi tutkimuskirjallisuus, johon viitatessa lähteiden mainitseminen on tärkeää. Aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen on hyvä perehtyä myös, jotta ei tule vahingossa plagioineeksi, mikäli keksimäsi ratkaisua onkin jo kokeiltu
– Anna oman tieteellisen ajattelusi näkyä, kehottaa Laitinen.
Mikä Millennium Youth Prize?
Millennium Youth Prize on nuorille suunnattu versio kansainvälisestä Millennium teknologiapalkinnosta. Nuoret osallistuvat kilpailuun kehittämällä ratkaisuja kolmeen yliopistojen professorien antamaan haasteeseen. Kehitetty ratkaisu voi olla esimerkiksi selvitys, video, prototyyppi tai jokin niiden yhdistelmä. Kilpailuun osallistuvia töitä arvioidaan niiden mielikuvituksellisuuden, luovuuden, innovatiivisuuden ja toteuttamiskelpoisuuden perusteella.
Tänä vuonna kilpailun haasteet koskevat suurkaupunkien ilmanlaatua, tulevaisuuden biomateriaaleja sekä kasvintuotannossa käytettäviä ravinteita. Kilpailu on auki koko syksyn ajan niin, että lopullinen työ tulisi jättää arvioitavaksi 8.1.2023. Kilpailun järjestävät Tekniikan Akatemia-säätiö, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto ja LUMA-keskus Suomi.