Voimakas tupakkariippuvuus ja masennus ovat yhteydessä toisiinsa

Helsingin yliopiston koordinoimassa kansainvälisessä tutkimuksessa on saatu uutta tietoa masennuksen ja tupakkariippuvuuden välisistä yhteyksistä. Tutkimusryhmän mukaan olisi tärkeää huomioida tupakointi yhtenä masennusta mahdollisesti ylläpitävänä tekijänä, pyrkiä ymmärtämään tarkemmin kunkin masennuspotilaan tupakkariippuvuutta ylläpitäviä syitä sekä huomioida nämä syyt tupakoinnin lopettamiseen tarjottavia tukimenetelmiä valitessa.

On osoitettu, että tupakointi on yleisempää masennusta sairastavilla henkilöillä kuin väestössä keskimäärin. Varsinaista syy-yhteyttä tai biologista mekanismia tämän havainnon takana ei kuitenkaan tunneta.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on keskitytty tupakoinnin yleisyyteen. Sen sijaan tupakkariippuvuuden voimakkuuden ja masennuksen välistä yhteyttä ei ole juurikaan tutkittu. Nyt julkaistussa Helsingin yliopiston kaksostutkimusryhmän toteuttamassa työssä keskityttiinkin nimenomaan tupakointiriippuvuuden voimakkuuteen ja erilaisiin tupakointiriippuvuuden taustalla vaikuttaviin motivaatiotekijöihin.

Tutkimus perustuu yli 1400 suomalaiseen kaksoseen, jotka ovat vastanneet tupakointiin ja masennukseen liittyviin kyselyihin. Tutkimuksen tulokset julkaistiin 25.2.2021 arvostetussa Addiction-tiedejulkaisussa.

Tutkimus osoitti, että mitä vahvemmin henkilön vastaukset ilmensivät tupakkariippuvuutta, sitä todennäköisemmin hän oli masentunut. Eri riippuvuuden muodoista depressioon yhdistyivät vahvimmin fyysinen nikotiiniriippuvuus sekä automaattiset käytösmallit. Lisäksi tupakointi toimii tunteiden säätelykeinona.  

– Tulostemme perusteella vaikuttaa siltä, että masentuneet henkilöt eivät polta siksi, että he pitäisivät tupakan mausta. Ennemminkin depressio näyttäisi kytkeytyvän nikotiininhimoon ja käytösmalliin, jossa esimerkiksi stressiä pyritään helpottamaan tupakoinnin avulla, kertoo tutkimuksen toteuttanut Maarit Piirtola Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista.

Työssä hyödynnettiin aiemmista tutkimuksista poiketen kaksosiin perustuvaa tutkimusasetelmaa, joka mahdollisti perimään ja perheympäristöön liittyvien tekijöiden merkityksen selvittämistä.

– Kaksospareja vertaamalla pystyimme poissulkemaan perheen vaikutuksen, kuten mahdolliset tupakoinnille ja depressiolle yhteiset geneettiset alttiustekijät, toteaa tutkimusta johtanut Tellervo Korhonen Helsingin yliopistosta.

Tutkijat korostavat, että tämän tutkimuksen tulosten perusteella ei voida kuitenkaan sanoa tupakoinnin aiheuttavan masennusta tai päinvastoin.

 – Masennuspotilaiden hoidossa olisi tärkeää pyrkiä huomioimaan myös tupakointi yhtenä mahdollisesti masennusta ylläpitävänä tekijänä ja tarjota mahdollisimman yksilöllistä tukea tupakoinnin lopettamiseen. Tehokkaimmat tukikeinot perustuvat tupakkariippuvuuden yksilöllisten syiden ymmärtämiseen, sanoo kaksostutkimusryhmän johtaja, professori Jaakko Kaprio Helsingin yliopistosta.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Wisconsinin ja Missourin yliopistojen kanssa.

 

Alkuperäinen julkaisu:

Piirtola Maarit, Kaprio Jaakko, Baker Timothy B., Piasecki Thomas M., Piper Megan E., Korhonen Tellervo. The associations of smoking dependence motives with depression among daily smokers. Addiction 2021, doi: https://doi.org/10.1111/add.15390   

 

Lisätietoja:

Tellervo Korhonen

tellervo.korhonen@helsinki.fi

p. 040-755 6881

 

Maarit Piirtola

maarit.piirtola@helsinki.fi

p. 050-448 0010

 

Jaakko Kaprio

jaakko.kaprio@helsinki.fi

p. 050-3715419

Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM,

HiLIFE, Helsingin yliopisto