Verenkierrosta havaittava kasvain-DNA tarjoaa uusia ratkaisuja yleisimmän munasarjasyöpätyypin hoitoon

Tuoreen tutkimuksen mukaan kasvain-DNA:n avulla voidaan löytää hoito niille potilaille, joiden munasarjasyöpä on tullut vastustuskykyiseksi sytostaateille.

Huonosti erilaistunut seroosi munasarjasyöpä (high-grade serous ovarian cancer, HGSOC) on yleisin ja aggressiivisin munasarjasyöpätyyppi. Sen ominaispiirteisiin kuuluu valtava perimän muutosten monimuotoisuus. Siksi on vaikea löytää lääkkeitä, joille sen solut eivät kehittäisi hoidon aikana vastustuskykyä.

Tähän syöpätyyppiin sairastuneista on hengissä alle puolet viiden vuoden kuluttua diagnoosista, ja vuosittain tautiin kuolee 150 000 naista ympäri maailman. Paremman hoitovasteen saamiseksi Helsingin yliopiston tutkijat ovat yhdessä Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Turun yliopiston kanssa selvittäneet kiertävän kasvain-DNA:n hyödyntämistä munasarjasyövän hoidon valinnassa.

Kiertävällä kasvain-DNA:lla (circulating tumor DNA, ctDNA) tarkoitetaan syöpäsoluista lähtöisin olevaa verenkierrossa kiertävää solunulkoista DNA:ta. Sen avulla voidaan verikokeella havaita muutokset syöpäkasvaimen genomissa, ja kohdentaa hoito näihin muutoksiin.

– ctDNA mahdollistaa kiinteiden kasvaimien genomisten muutoksien selvittämisen myös pitkälle edenneissä syövissä, joissa näytepalan saaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Osoitimme tutkimuksessamme, että sen avulla voidaan nopeasti havaita vastaako potilas hoitoon ja löytää lääkekombinaatioita, jotka hyödyntävät kasvaimen genomisia Akilleen kantapäitä, sanoo tutkimusta johtanut professori Sampsa Hautaniemi Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan systeemisen onkologian tutkimusohjelmasta.

Tutkimus on osa hänen koordinoimaansa EU-rahoitteista HERCULES-projektia sekä Suomen Akatemian Kärkihanke-ohjelmaa. Tulokset julkaistiin vastikään henkilökohtaisen lääketieteen uusimpiin tuloksiin keskittyvässä JCO Precision Oncology -lehdessä.

Tutkimusryhmä tutki yli 500:n syöpägeenin muutoksia ctDNA:sta. Tutkimuksessa oli mukana 12 munasarjasyöpäpotilasta, ja 78 heiltä otettua ctDNA-näytettä. ctDNA-muutoksia etsittiin näytteistä ennen hoitoa, sen aikana ja jälkeen laskennallisilla menetelmillä sekä tutkimusryhmän itse kehittämän tietokannan avulla.  

Tutkimuksessa löytyi genomimuutosten perusteella mahdollisesti toimiva lääkitys yli puolelle tutkituista potilaista. Yhden potilaan hoito on jo räätälöity onnistuneesti tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella. Muiden kohdalla tuloksia voidaan käyttää mahdollisesti taudin uusiutuessa.

Tulokset osoittavat, että verinäytteestä analysoitavaa ctDNA:n voidaan hyödyntää tukena syöpähoitojen päätöksenteon teossa, ja sen avulla voidaan tunnistaa varhaisessa vaiheessa ne potilaat, joiden hoitovaste sytostaateille on huono. Lisäksi tutkimusryhmä tarjoaa avoimen lähdekoodin menetelmän , jonka avulla voidaan havaita muutoksia kiinteissä kasvaimissa ctDNA:ta hyödyntäen.

– Munasarjasyövällä on tällä hetkellä huono ennuste. Tulevaisuus näyttää valoisammalta, sillä syöpätutkimuksen avulla on löydetty useita kasvaimen genomin muutoksia hyväksikäyttäviä lääkkeitä myös munasarjasyövän hoitoon, Hautaniemi sanoo.

– Olemme munasarjasyövän täsmälääkintään tähtäävän tutkimuksen eturintamassa. Tavoitteenamme on ymmärtää, miten munasarjasyöpä tulee vastuskykyiseksi nykyisille hoidoille, ja käyttää tätä tietoa tehokkaampien täsmälääkkeiden löytämiseksi. 

Alkuperäinen julkaisu:

Jaana Oikkonen et al. Prospective longitudinal ctDNA workflow reveals clinically actionable alterations in ovarian cancerJCO Precision Oncology, DOI: 10.1200/PO.18.00343.

Yhteystiedot:

Sampsa Hautaniemi, sampsa.hautaniemi@helsinki.fi, puh. 050 336 4765

Group ”Systems Biology of drug resistance in cancer”

Hercules Project