Hyytymissairauksien tutkimus on merkittävää monista syistä. Veren hyytyminen on elimistön tärkeä puolustusreaktio. Viimeistään pandemian aiheuttanut koronavirustauti on tehnyt hyytymishäiriöiden tutkimuksesta myös maailmanlaajuisesti näkyvän lääketieteen alan.
– Verellä itsellään on monta tehtävää. Veren tulee pysyä suonissa jatkuvassa liikkeessä ja veri on elämälle monin tavoin välttämätön, kuvaa Helsingin yliopiston hyytymissairauksien professori Riitta Lassila.
– Jos veri joutuu kudoksiin, se on tuhoisaa kudoksille ja tarvitaan nopeita hoitotoimia. Jos taas veren liike loppu ja verisuonistoon syntyy tukos, niin vastaavasti kudos kärsii ja on myös kiire saada apua.
Lassila on tutkimusryhmineen tutkinut muun muassa veren hyytymiseen keskeisesti liittyvää solutyyppiä, trombosyyttejä eli verihiutaleita. Kun elimistöön syntyy vuotava haava joko kehon pinnalla tai sen sisällä, trombosyytit käynnistävät elintärkeän veren hyytymisreaktion.
– Olennaista on se, että hyytymisen paikantuminen oikeaan kohtaan suonen vauriopinnassa ja oikealla hetkellä. Näin tapahtuukin tavallisesti, mutta joissakin sairaustiloissa ja häiriöissä veren hyytymisen prosessi yleistyy ja karkaa säätelystä, Lassila sanoo.
Veren hyytymiseen liittyvät häiriöt ovat monessa mukana. Hyytymishäiriöt vaikuttavat keskeisesti vaikkapa diabeteksessa, syövissä ja verenkiertosairauksissa kuten alaraajojen laskimotukoksissa. Verisuonitukos, tromboosi, liittyy joka neljänteen kuolemaan keskeisenä taustatekijänä.
Hyytymishäiriöiden toinen ääripää on verenvuototaipumus, joka syntyy veren yksittäisen hyytymistekijän tai trombosyytin toimintavikojen seurauksena. Esimerkiksi aivoverenvuoto ja verenvuototaipumus yhdessä johtavat vakavaan vammautumiseen tai kuolemaan ilman nopeaa hoitoa.
Sekä liiallinen verenvuoto että tukokset syntyvät usein monen tekijän monipuolisessa yhteispelissä, johon myös perinnöllinen alttius osallistuu.
– Veren hyytymiseen liittyvät ongelmatilanteet tulee ratkaista nopeasti. Myös siksi niitä koskeva kehittyvä tutkimustieto on tärkeää.
Ilman hyytymissairauksien erikoisalan tutkimuspanostusta ja kansainvälistä yhteistyötä koronataudin komplikaationa syntyneet hyytymishäiriöt olisivat jääneet vähälle huomiolle, eikä eri erikoisalojen välistä vuoropuhelua olisi syntynyt. Suomessa nopeasti syntyneet hoitosuositukset olisivat todennäköisesti viivästyneet.
Koronapandemia aktivoi tutkijayhteisön
Hyytymishäiriöiden ja -sairauksien tutkijat ovat tunteneet tulehdusten, verenkierron ja tukosten vuorovaikutuksen ja yhteyden jo pitkään.
Koronaviruspandemia ja koronavirustauti ovat tehneet hyytymishäiriöiden tutkimuksesta ja hoidosta maailmanlaajuisesti tärkeän kysymyksen, sillä virus aiheuttaa osalla potilaista hengenvaarallisen taudin, jossa viruksen aiheuttama tulehdus, heikkenevä verenkierto ja veren hyytyminen ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa.
Kansainvälinen tutkijayhteisö jakaa nopeasti keskenään uutta tutkimustietoa ja neuvoo kliinistä työtä tekeviä kollegoita hyytymishäiriöiden hoitokeinojen sovelluksista. Perustutkimuksen ja kliinisen tutkimuksen välinen sillanrakennus on olennaista.
Myös Lassilaa ovat viime aikoina työllistäneet COVID-19:ään liittyvät tutkimuskysymykset ja kliinistä työtä tekevien lääkäreiden konsultoiminen.
COVID-19 muuttuu osalla potilaista hengenvaaralliseksi taudiksi, jossa viruksen aiheuttama tulehdus, heikkenevä verenkierto ja veren hyytyminen ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa.
– Tulehdusta voi syntyä eri puolille verenkiertoa. Jos tulehdus syntyy aivoverenkiertoon, potilaalla on päänsärky, lihasvoimien ja koordinaation häiriöitä. Jos se tulee sydämeen, syntyy rintakipua ja rytmihäiriöitä ja suorituskyky laskee. Jos tulehdus hyökkää keuhkoihin, seuraa hengenahdistus, ja suolistoon tulee toimintahäiriöitä.
– Näitä eri oireita voi olla yhdistelminä. Yhteinen nimittäjä oireille on pieleen menevä veren ja verisuonen välinen vuorovaikutus. Siitä johtuu koronavirustaudin oireiden monimuotoisuus.
Painopiste siirtymässä syöpiin
Hyytymishäiriöiden tutkimuksessa painopiste on siirtymässä verenkierron sairauksista kohti syöpien tutkimusta.
– Hyytymishäiriöiden tutkimuksen kohteeksi nousevat syövän tulehdukselliset tilat sekä niiden seuraukset. Syöpienkin tulehdustiloissa avainkäsite on tromboinflammaatio eli hyytyminen ja tulehdus yhdessä.
Syövissä esiintyvän tromboinflammaation lääkehoidon yksi tärkeä kysymys liittyy paikantuvan lääkehoidon konseptiin, jota Lassilaa tutkii.
– Hyytymisen tärkein tehtävä on paikantua oikein, hakeutua tulehduksen aiheuttamaan vauriokohtaan suonessa. Siksi olisi hyvä, jos meillä olisi myös lääkkeitä, jotka toimisivat samalla logiikalla eli lääke vaikuttaisi vain siellä, missä sitä tarvitaan.
– Tutkimme lääkemolekyyliä, joka hakeutuu sinne, missä sitä tarvitaan ja siellä pysäyttää suonitukoksen etenemisen ja hillitsisi hyytymisen estoon yleisenä haittana liittyvää verenvuotoalttiutta.