Suomessa on toistamiseen todettu kolistiini-antibiootille vastustuskykyisiä moniresistenttejä ESBL-Escherichia coli -bakteereita. Bakteerikannat löytyivät kahdesta helmikuun lopussa Venäjältä tuodusta löytökoirasta. Kolistiini on viimeinen hoitovaihtoehto ihmisten vakavissa infektioissa silloin, kun muut antibiootit ovat menettäneet tehonsa.
Kolistiiniresistenssiä todettiin Suomessa ensimmäistä kertaa viime syksynä, silloinkin Venäjältä tuoduista löytökoirista. Kolistiiniresistenssin takana on mcr-1-geeni, joka voi siirtyä bakteerista toiseen. Vastustuskykyiset bakteerit voivat myös siirtyä eläimistä ihmisiin ja päinvastoin.
Maahan tuotavien löytökoirien resistenssitilanne huolestuttava
Lähes puolet Venäjältä tuotavista löytökoirista on todettu moniresistenttien ESBL-bakteerien kantajiksi. Moniresistenttejä bakteereita löytyy myös löytökoirien tulehduksista. Esimerkiksi virtsatietulehduksista ja haavainfektioista on ESBL-bakteerien lisäksi löydetty MRSA- ja MRSP-bakteereita.
– Koiratiheys ja infektiopaine kulkukoiratarhoilla ovat korkeita ja hygieniataso matala. Antibioottien käyttöä ei välttämättä valvota. Tällainen ympäristö on otollinen tarttuvien tautien ja moniresistenttien bakteerien leviämiselle, sanoo dosentti Merja Rantala Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Ulkomailta tuodut löytökoirat riskipotilaita
Maahan tuotuja löytökoiria tulisi eläinlääkäriasemilla käsitellä riskipotilaina, kunnes saadaan enemmän tietoa moniresistenttien bakteerien esiintyvyydestä niillä. Riskipotilaiden käsittelyssä noudatetaan tehostettuja varotoimia ja ne tulisi seuloa resistenttien bakteerien varalta. Myös löytökoirien infektioista kannattaa ottaa näytteet aikaisessa vaiheessa.
Muita riskipotilaita eläinlääkäriasemilla ovat esimerkiksi kroonisista iho- ja korvatulehduksista kärsineet potilaat ja muut potilaat, jotka ovat saaneet paljon antibiootteja.
Vastuullisuutta ja harkintaa eläinten tuontiin
Moniresistentit bakteerit vaikeuttavat infektioiden hoitoa eläimillä jo tälläkin hetkellä. Taustoiltaan tuntemattomien eläinten tuonti epämääräisistä olosuhteista lisää tarttuvien eläintautien ja antibioottiresistenssin riskiä Suomessa.
Moniresistentit bakteerit voivat tarttua koirasta myös ihmiseen ja aiheuttaa epidemioita sekä sairaaloissa että eläinsairaaloissa. Mikäli perheessä on ESBL- tai MRSA-bakteeria kantava eläin ja perheenjäsen joutuu sairaalahoitoon, kannattaa eläinkontaktista ilmoittaa hoitohenkilökunnalle. Näin sairaala voi päättää, seulotaanko ihminen moniresistenttien bakteerien varalta.
Moniresistenttejä bakteereita kantavan eläimen omistajan tulee myös ilmoittaa resistenssistä eläinlääkäriasemalle jo ajanvarauksen yhteydessä.
Suomessa aiemmin tuntemattomat taudit ovat tuontien myötä alkaneet yleistyä. Myös rabieksen riski on olemassa. Löytökoiria ulkomailta tuovien järjestöjen tulee tunnistaa toimintaan liittyvät riskit.
Merja Rantala kehottaakin harkintaan ja vastuullisuuteen eläinten tuonnissa.
– Koiria voi auttaa suoraan myös kohdemaassa.
Löytökoirien seulontanäytteet tutkittiin Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan laboratoriossa ja mcr-1-geeni varmistettiin Evirassa PCR-tutkimuksella.