Masennukseen liitetään usein varhaisen kehityksen aikainen stressi, univaikeudet ja hermoston plastisuuden muutokset, mutta näiden tekijöiden ja depression suhde tunnetaan huonosti.
M.Sc. Olena Santangeli tarkasteli väitöstutkimuksessaan masennuksen ja unihäiriöiden välisiä yhteyksiä keskittyen varhaiseen kehitykseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin mm. aivojen molekyylitason mekanismeja eläinmallien avulla ja unihäiriöiden esiintymistä varhaisessa depression vaiheessa teini-ikäisillä pojilla.
Varhaisen stressin vaikutusta myöhempään unen kehitykseen tutkittiin käyttämällä uutta stressimallia, jossa rotanpoikaset vaihdettiin eri emoille.
Tuloksista ilmeni, että varhaisen kehityksen aikainen stressi ei näy masennuskäyttäytymisenä varhaisnuoruudessa tai aikuisena, mutta se aiheutti merkittäviä muutoksia erityisesti REM-uneen. REM-unijaksojen lukumäärä ja pituus olivat lisääntyneet. Aivoissa havaittiin myös molekyylitason muutoksia.
– Varhainen stressi jätti siis aivoihin pysyvän jäljen, joka voi toimia depressioon altistavana tekijänä, Santangeli selventää.
Unen häiriöitä varhain alkaneessa masennuksessa mitattiin polysomnografilla, joka mittaa unen mikro- ja makrorakennetta.
– Totesimme, että masentuneilla pojilla hidasaaltouni ja sen normaali purkautuminen oli madaltunut. Madaltuman suuruus korreloi masennuksen vakavuuden kanssa, Santangeli sanoo.
Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että unen häiriöillä ja masennuksella voi olla yhteisiä säätelymekanismeja.
– Yhteenvetona voidaan todeta, että varhain koettu stressi jättää aivoihin pysyvän molekyylijäljen ja unen häiriöt näyttävät olevan herkin mittari varhaisen stressin vaikutuksien toteamisessa. Varhain alkavassa masennuksessa nähdään unen sekä mikro- että makrotasolla muutoksia, jotka korreloivat masennuksen vakavuuteen, Santangeli sanoo.
M.Sc. Olena Santangeli väittelee 20.4.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Sleep and depression: developmental aspects and molecular mechanisms" (Uni ja depressio: kehityskulkuja ja mekanismeja). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum Helsinki 1, Lecture Hall 3, Haartmaninkatu 8.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Olena Santangeli, olena.ventskovska@helsinki.fi