Erikoissuunnittelija Idil Hussein tutki väitöstutkimuksessaan suomalaisvanhempien aikomuksia rokottaa lapsensa papilloomavirus (HPV)- ja influenssarokotteilla. 83 % vanhemmista aikoi HPV-rokotuttaa tyttärensä, mutta toteutuminen oli vieläkin korkeampaa, sillä 88 % tytöistä sai rokotteen. HPV-rokotusaikomuksissa ei havaittu merkittäviä maantieteellisiä eroja. Yleisimmät syyt rokottamatta jättämiselle liittyivät haittavaikutusten pelkoon ja negatiivisiin uutisiin.
Influenssarokotteen kohdalla aikomus ja toteutuminen eivät olleet linjassa: kaksi kolmesta vanhemmasta aikoi rokotuttaa lapsensa, mutta vain puolet lapsista sai rokotteen. Yleisimmin mainittu syy rokottamatta jättämiselle oli, ettei terveydenhoitaja ollut tarjonnut rokotetta.
Rokotusaikomuksessa oli alueellisia eroja vain influenssarokotusten kohdalla. Siinä muun muassa asuinpaikkakunta, äidin koulutustaso, lasten lukumäärä, virallisiin tietolähteisiin luottaminen ja influenssatietämys vaikuttivat vanhempien rokotusaikomuksiin. Sekä HPV- että influenssarokotusten kattavuus on Suomessa jatkuvasti tavoiteltua alhaisempi.
Somessa leviää valheita rokotteista
Hussein selvitti myös, keitä vanhemmat pitävät pätevinä rokoteasiantuntijoina. Vanhemmat arvostivat tieteellistä koulutusta, käytännön kokemusta, tunnehallintaa ja tieteellisen yhteisön tukea. Asiantuntijoilta odotettiin hyvää viestintää, rehellisyyttä ja riippumattomuutta lääkeyhtiöistä ja politiikasta.
– Myös neuvoloissa terveydenhoitajilla on hyvin keskeinen rooli ja iso vastuu rokotuskattavuuden kohentamisessa, Idil Hussein sanoo.
Tutkimustulokset auttavat suunnittelemaan tehokkaampaa ja täsmällisempää rokotusviestintää. Lisäksi rokotusaikomukseen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen voi auttaa tulevien epidemioiden hallinnassa.
Rokottamiseen ja rokotteisiin liittyvä keskustelu on näkyvämpää ja polarisoituneempaa kuin aikaisemmin. Koronapandemia nosti esiin monia kysymyksiä luottamuksesta, tiedosta ja asiantuntijuudesta. Näitä samoja asioita vanhemmat saattavat pohtia myös lasten perusrokotuksien kohdalla.
– Rokote-epäröinti ei ole millään muotoa uusi asia, mutta sosiaalinen media on edesauttanut rokotteisiin liittyvien valheiden leviämistä. Ikävä kyllä näemme maailmalla jo nujerrettujen tartuntatautien lisääntyvän, mikä johtuu muun muassa johtavissa asemissa olevien henkilöiden kylvämästä epäluottamuksesta rokotuksiin ja tieteeseen.
Rokotteet vähentävät kuolemantapauksia tehokkaasti
Rokotteet ovat puhtaan veden jälkeen maailman tehokkain sairastuvuuden ja kuolleisuuden vähentäjiä. Rokote-epäröinti kuitenkin heikentää rokotusohjelmien menestystä ja muodostaa merkittävän kansanterveydellisen uhan. Maailman terveysjärjestö WHO on nimennyt sen yhdeksi kymmenestä suurimmasta maailmanlaajuisesta terveysuhasta.
Suomessa lasten rokotukset ovat vapaaehtoisia, maksuttomia ja osa kansallista rokotusohjelmaa. Vaikka rokotuskattavuus on yleisesti korkea, merkittäviä maantieteellisiä ja rokotuskohtaisia eroja esiintyy. Kattavuus on perinteisesti ollut Itä-Suomessa korkeampi kuin Länsi-Suomessa, jossa se jää kaikissa rokotteissa alle valtakunnallisen keskiarvon.
Lisätietoja
Idil Husseinin Helsingin yliopistossa tarkastettu väitöskirja Factors associated with parental childhood vaccination intention and expertise: A Finnish population study on influenza and human papillomavirus (HPV) vaccines on luettavissa Heldassa.
Erikoissuunnittelija Idil Hussein, idil.hussein@helsinki.fi puh.029 5247 319