Suomeen muuttaneiden terveyttä ei ole juuri tutkittu. Shadia Raskin kansanterveystieteen
Rask tutki venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisia ihmisiä. Terveyseroja pääväestöön löytyi. Esimerkiksi liikkumisvaikeudet ovat somali- ja kurditaustaisissa väestöissä yleisempiä koko väestöön verrattuna.
— Liikkumisvaikeuksilla tarkoitetaan vaikeuksia kävellä puoli kilometriä tai nousta portaita levähtämättä, Shadia Rask määrittelee.
Mielenterveysongelmat ovat puolestaan selvästi yleisempiä kurditaustaisilla miehillä ja naisilla sekä venäläistaustaisilla naisilla koko väestön miehiin ja naisiin verrattuna.
— Työttömyys, matala koulutustaso ja heikko taloudellinen tilanne olivat yhteydessä sekä liikkumisvaikeuksiin että mielenterveysongelmiin. Samat tekijät lisäävät terveysongelmien todennäköisyyttä myös pääväestössä.
Epäkunnioittava kohtelu eristää
Tutkimusaineisto ei suoraan paljasta, mikä terveyseroja väestöjen välille aiheuttaa. Se kuitenkin selvisi, että syrjintäkokemukset ovat yhteydessä terveyden ongelmiin.
— Syrjintä voi vahingoittaa terveyttä monella tapaa. Vihamielisten kokemusten vuoksi tai niiden pelosta ei uskalleta lähteä lenkkipolulle tai ryhmäliikuntaan.
Avoimen nimittelyn tai uhkailun lisäksi terveyteen vaikuttaa jo se, että tulee kohdelluksi epäkunnioittavasti.
Joukon ulkopuolelle sulkeminen tuntuu pahalta. Raskilla on tästä omaakin kokemusta. Hän on työskennellyt
— Olin siihen asti luullut olevani ehta suomalainen. Luokittelu oli räikeässä ristiriidassa sen kanssa, millaisena olin itseni nähnyt, Rask sanoo.
— Toivoisinkin, että suomalaisuus nähtäisiin ihonväriä ja juuria moninaisempana asiana. Tämä on hyvä keino lisätä kaikkien maassa asuvien yhteenkuuluvuuden tunnetta ja terveyttä.
Shadia Rask väitteli 4.5. lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta
Lue lisää:
Artikkeli julkaistiin Minä toivon -sarjassa Yliopisto-lehdessä Y/04/18.
Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.