-Elinympäristömme on täynnä kemikaaleja. Erityisen huolestuttavia ovat ihmisten luonnollista hormonitasapainoa muuttavat yhdisteet, Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksella 14.6.2013 väittelevä Johanna Rajasärkkä sanoo.
Rajasärkkä itse kiinnostui hormonihäiritsijöistä, joiden kaikkia haittavaikutuksia ei ole saatu vielä selville.
-Hormonihäiritsijät ovat yhdisteitä, jotka häiritsevät ihmisten tai eläinten normaalia hormonitasapainoa. Ne voivat joko aktivoida tai vaimentaa hormonien säätelemiä viestinvälitysketjuja.
-Esimerkiksi jotkin näistä yhdisteistä voivat muuttaa rasva-aineenvaihduntaa, jolla voi olla lihottava vaikutus, Rajasärkkä selittää.
Hormonihäiritsijöillä on haittavaikutuksia aikuisiin, mutta suurimman uhan alla ovat kohdussa kehittyvät sikiöt. Altistuminen hormonihäiriöitsijöille kriittisten kehitysvaiheiden aikana voi aiheuttaa muutoksia elimissä ja aineenvaihdunnassa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi taipumusta lihomiseen tai vaikeuksia saada lapsia.
Hiivasta uusi keino tutkia haittavaikutuksia
Rajasärkkä tutki väitöskirjaansa varten erästä hormonihäiritsijää nimeltä bisfenoli A. Se on kemiallinen yhdiste, jota käytetään raaka-aineena monissa muoveissa sekä säilykepurkkien ja vesiputkien pinnoitteissa. Bisfenoli A käyttäytyy elimistössä pitkälti samaan tapaan kuin estrogeeni. Se vaikuttaa raskaudenaikaiseen kehitykseen ja lisääntymiskykyyn.
-Länsimaissa tyttöjen murrosikä on aikaistunut jatkuvasti sekä hormonaaliset syövät kuten rintasyövät ovat lisääntyneet. Hormonihäiritsijät saattavat olla yhteydessä näihin muutoksiin, Rajasärkkä sanoo.
Rajasärkkä kehitti bisfenoli A:n tutkimiseksi uuden tutkimustavan tavallisesta leivontahiivasta.
-Hiiva on erittäin helppo ja halpa tutkimustapa. Onnistuin kehittämään uudenlaisen hiivakasvuston, joka tunnistaa hormonihäiritsijöitä erilaisista kemikaaleista.
Käytännössä tutkimustapaa voi soveltaa esimerkiksi jätevesien tutkimiseen. Rajasärkkä kehitteli myös olemassa olevia tutkimusmenetelmiä automaattisempaan suuntaan, joka mahdollistaisi suurten kemikaalimäärien samanaikaisen seulomisen.
Yhteisvaikutukset hämärän peitossa
Rajasärkkä pitää tärkeänä sitä, että erilaisia kemikaaleja voidaan tulevaisuudessa tutkia nopeammin, halvemmin ja suuremmissa erissä. Ruoan lisäksi kemikaaleja on lukemattomissa paikoissa, esimerkiksi kosmetiikassa.
-Vähän väliä nousee uusia kemikaaleja pinnalle, joista aletaan kohista. Monet kosmetiikkatuotteet mainostavatkin nyt, etteivät ne sisällä laajalti säilöntäaineena käytettyä parabeenia. Samoin kassakuittien sisältämät kemikaalit ovat huolestuttaneet monia.
Rajasärkkä harmittelee myös sitä, että EU:n kemikaalien kieltolistat laahaavat jälkijunassa.
-Esimerkiksi palonestoaineet ovat hormonihäiritsijöitä, jotka on ehditty kieltää. Mutta monia hormonihäiritsijöitä ei ole vielä tunnistettu.
Joitakin hormonihäiritsijöitä ei ole edes nähty tarpeen säädellä, koska ne eivät keräänny elimistöön vaan hajoavat suhteellisen nopeasti.
-Ongelmana on kuitenkin se, että ihmisten altistus esimerkiksi juuri bisfenoli A:lle on enemmän tai vähemmän jatkuvaa, jolloin kemikaalikuorma ei oikeastaan pääse missään vaiheessa laskemaan, Rajasärkkä sanoo.
Rajasärkkä muistuttaakin, ettei kemikaalien haittavaikutusten arviointi ole helppoa.
-Meistä jokainen altistuu useille kemikaaleille joka päivä, ja yhteisvaikutuksia on vaikea tutkia, väittelijä muistuttaa.
FM Johanna Rajasärkkä väittelee perjantaina 14.6.2013 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Development of high-throughput yeast-cell-based bioreporter assays for specific monitoring of bisphenol A and chemical testing of endocrine disrupting compounds". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biokeskus 2, auditorio 1041, Viikinkaari 5. Vastaväittäjänä on Associate professor Ludek Bláha, Research Centre for Toxic Compounds in the Environment (RECETOX), Masaryk University, Brno, Tsekin tasavalta, ja kustoksena on professori Kaarina Sivonen.
Väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa.