Alkoholimaksasairaus on keskeisimpiä alkoholin liikakäytön haittoja. Sen vaikeimmat muodot ovat alkoholimaksakirroosi ja alkoholihepatiitti. LL Perttu Sahlman selvitti väitöstutkimuksessaan alkoholimaksasairauden ilmaantuvuutta ja ennustetta sekä siihen liittyvää syöpäriskiä vuosina 1996-2012 sairaalahoidossa olleiden potilaiden muodostamassa kohortissa.
Alkoholimaksakirroosin ilmaantuvuus lisääntyi vuosina 2001-2012 miehillä 66 prosenttia ja naisilla 75 prosenttia. Alkoholihepatiitin ilmaantuvuus lisääntyi miehillä 75 prosenttia ja naisilla 108 prosenttia.
– Tutkittuna ajanjaksona alkoholinkulutus Suomessa lisääntyi, ja se oli huipussaan vuosikymmenen taitteessa, Sahlman toteaa.
Vaikean alkoholimaksasairauden ennuste osoittautui huonoksi. Viiden vuoden kuluttua diagnoosista alkoholimaksakirroosia sairastavista miehistä oli elossa 28 ja naisista 39 prosenttia. Alkoholihepatiittiin sairastuneista oli viiden vuoden kuluttua elossa noin 46 prosenttia; tässä ei sukupuolten välillä ollut mainittavaa eroa.
Alkoholimaksakirroosia tai alkoholihepatiittia sairastavien kuolemanriski syöpiin oli lähes seitsenkertainen muuhun väestöön verrattuna. Kuolemanriski ruoansulatuselinten sairauksiin oli noin 28-kertainen, hengityselinten sairauksiin lähes kahdeksankertainen ja verenkiertoelinten sairauksiin yli kuusinkertainen. Tapaturmaisen ja väkivaltaisen kuoleman riski oli noin yksitoistakertainen muuhun väestöön verrattuna.
Vaikea alkoholimaksasairaus lisäsi syöpään sairastumisen riskin 2,86-kertaiseksi taustaväestöön verrattuna. Maksasyövän riski näillä potilailla oli yli 59-kertainen taustaväestöön verrattuna. Myös haimasyövän, nielusyövän, suusyövän, kielisyövän, ruokatorvisyövän, kurkunpään syövän, keuhkosyövän, mahasyövän, munuaissyövän, paksusuolen syövän, kohdunkaulan syövän ja ei-melanooma-tyyppisen ihosyövän riski oli suurentunut.
Alkoholista riippumattomia vakavan maksasairauden riskejä tutkittiin 41 260 henkilön muodostamassa kohortissa, joka koostui 1992-2012 Finriski- ja Terveys2000 -tutkimuksiin osallistuneista. Ikä, PNPLA3-geenin variaatiot ja korkea vyötärön-lantionympäryssuhde lisäsivät vakavan maksasairauden riskiä.
Keskivartalolihavuus lisäsi alkoholista johtuvaa maksasairauden riskiä. Humalahakuinen juominen oli vakavan maksasairauden erillinen riskitekijä.
LL, gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Sahlman väittelee 4.10.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Alcoholic liver disease - epidemiology, prognosis and risk factors". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, sali 2, Haartmaninkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Jussi Pihlajamäki, Itä-Suomen yliopisto, ja kustoksena on professori Martti Färkkilä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa
Väittelijän yhteystiedot:
perttu.sahlman@kolumbus.fi