Vaihdevuosien hormonihoito on turvallisempaa, kun se suunnitellaan yksilöllisesti

Tomi Mikkola tutkii vaihdevuosien hormonihoidon etuja ja haittoja. Niiden tasapaino riippuu naisen yksilöllisistä riskitekijöistä sekä hoidon toteutustavasta.

Mitä tutkit?

Tutkin vaihdevuosien hormonihoidon terveysvaikutuksia. Vaihdevuosien hormonihoito on ainoa tehokas hoito hankaliin vaihdevuosioireisiin, mutta sillä on myös muita terveysvaikutuksia, muun muassa luustoon, muistiin ja sydämeen. Näistä keskeisimpiä on hoidon vaikutus sydän- ja verisuonitaudin riskiin, joka on ikääntyvien naisten tärkein sairastuvuuden ja kuolleisuuden aiheuttaja.

Mihin ja miten tutkimuksesi aihe vaikuttaa?

Suomalainen nainen tulee vaihdevuosiin keskimäärin 51-vuotiaana, ja merkittävä osa naisista tarvitsee vaihdevuosien hormonihoitoa kuumiin aaltoihin, univaikeuksiin ja muihin oireisiin. Vaihdevuosien hormonihoidon perusta on naissukupuolihormoni estrogeeni, jonka erittyminen munasarjoista suojaa hedelmällisessä iässä olevia naisia sydänsairauksilta. Munasarjatoiminnan hiipuminen poistaa tämän suojavaikutuksen, jolloin naisen oman estrogeenin korvaaminen hoidolla olisi luontevaa. Kaikella lääkehoidolla on kuitenkin sekä etuja ja haittoja. Niiden tasapaino riippuu yksilöllisistä riskitekijöistä sekä hoidon toteutuksesta.

Viime vuosien tutkimusten valossa vaihdevuosien hormonihoito annettuna vaihdevuosien alussa terveelle naiselle pienentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Sen sijaan myöhemmin aloitettu hoito voi pikemminkin lisätä sitä. Nyt selvitämme tarkemmin näitä yhteyksiä ja niiden taustamekanismeja. Tavoite on yksilöllisesti räätälöity, optimaalinen ja turvallinen hoito.

Mikä alallasi inspiroi sinua erityisesti juuri nyt?

Suomalainen nainen elää jopa yli puolet aikuisiästään vaihdevuosien jälkeen, ja on noina vuosina aktiivinen ja parhaassa työiässä. On hienoa olla mukana viemässä eteenpäin näiden naisten terveyteen liittyvää tutkimusta.