Vaikka muut riskitekijät selittävät suurelta osin yhteyden sekä sosiaalisen eristäytyneisyyden että yksinäisyyden ja sydän- ja verisuonitautien välillä, vähäiset sosiaaliset kontaktit ovat merkittävä yksittäinen riskitekijä kuolleisuudelle sydän- ja verisuonitautipotilaiden keskuudessa. Näin todetaan laajassa tutkimuksessa, josta vastasi Helsingin yliopiston psykologian professori
Tutkimukseen osallistuneiden terveyttä tarkkailtiin keskimäärin seitsemän vuoden ajan. Sinä aikana he antoivat myös yksityiskohtaista tietoa koulutuksestaan, tulotasostaan, mahdollisista masennusoireistaan sekä elintavoistaan. Lisäksi heitä pyydettiin arvioimaan yksinäisyyttään ja sosiaalisia kontaktejaan.
Lähes 10 % vastaajista koki itsensä sosiaalisesti eristäytyneeksi ja 6 % yksinäiseksi. Kummallakin näistä ryhmistä oli muita vastaajia useammin jokin pitkäaikainen terveyshaitta ja he tupakoivat useammin. Yksinäisiksi itsensä kokeneet myös raportoivat muita useammin masennusoireita.
Sosiaaliseen eristyneisyyteen liittyi noin 40 % korkeampi ensimmäisen sydän- tai aivoinfarktin riski iästä, sukupuolesta tai etnisestä taustasta riippumatta. Tutkijat kuitenkin osoittivat, että muut psykologiset, sosioekonomiset sekä terveyteen ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät selittivät lisääntyneen riskin yli 80-prosenttisesti.
Samanlaisia havaintoja tehtiin myös yksinäisyyttä raportoineiden tutkittavien keskuudessa.
Sen sijaan niiden koehenkilöiden kohdalla, jotka sairastuivat seurannan aikana sydän- tai verisuonitautiin ja jotka raportoivat sosiaalista eristyneisyyttä, kuolleisuuden riski oli kohonnut vielä, kun kaikki muut tekijät otettiin huomioon.
– Kyseessä on observaatiotutkimus, joten täysin pitäviä johtopäätöksiä syistä ja seurauksista ei voida vetää, tutkijat Elovainio ja
– Tutkimuksen laajuus ja kattavuus huomioiden voidaan kuitenkin todeta, että sosiaalinen eristyneisyys yhdessä muiden riskitekijöiden, kuten masennuksen, kanssa, heikentää selvästi sydän- ja verisuonitautipotilaiden ennustetta.
Lähde:
Lisätiedot:
Christian Hakulinen, Helsingin yliopisto
puh. 050 4482041
Marko Elovainio, Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
puh. 050 3020621