Uutta tietoa lihavuuskirurgian komplikaatioista

Lihavuuskirurgiassa käytetyistä menetelmistä mahalaukun ohitusleikkaukseen näyttää liittyvän suurempi myöhäisten komplikaatioiden riski kuin mahalaukun kavennusleikkaukseen. Lihavuuskirurgia on kuitenkin osoittautunut varsin turvalliseksi hoitomuodoksi.

Lihavuuden määrä on kolminkertaistunut 1975-vuodesta lähtien, ja nykyään yli 39 prosenttia maapallon aikuisväestöstä on ylipainoisia. Lihavuuskirurgia on todettu tehokkaimmaksi lihavuuden ja siihen liittyvien sairauksien, kuten sokeritaudin tai kohonneiden kolesterolien, hoitokeinoksi. Leikkausmenetelmistä suosituin oli aikaisemmin mahalaukun ohitusleikkaus, ja siitä on myös pitkäaikaisempia tutkimustuloksia. Nykyään suosituimmaksi menetelmäksi maailmalla on kuitenkin noussut kavennusleikkaus, jossa mahalaukusta poistetaan osa siten, että siitä tulee putkimainen.

LL Mervi Javanainen tutki väitöstyössään lihavuuskirurgiaan liittyviä komplikaatioita.

– Osasta lihavuuskirurgiaan liittyvistä komplikaatioista on vielä vähän tutkittua tietoa. Komplikaatioita tutkimalla voidaan parantaa lihavuusleikkausten tuloksia. Lihavuuskirurgia on kuitenkin osoitetusti varsin turvallista, Javanainen kertoo.

Ensimmäisessä osatyössään Javanainen selvitti, miten enoksapariini -hyytymisenestolääkityksen annostelun muutos vaikutti vuoto- ja tukoskomplikaatioihin, ja toisessa osatyössä hän tutki, millaisia vaikutuksia leikkausta edeltävällä ja välittömästi leikkauksen jälkeisellä toiminnalla oli keuhkokomplikaatioiden esiintymiseen. Kummassakin tutkimuksessa potilaita seurattiin kolmekymmentä päivää leikkauksen jälkeen. 

Vähiten vuoto- ja tukoskomplikaatioita ilmeni silloin, kun enoksapiriinia annosteltiin potilaalle 40 mg kerran päivässä. Keuhkokomplikaatioita oli vähiten niillä potilailla, jotka lähtivät leikkauksen jälkeen nopeasti liikkeelle ja joiden leikkausaika oli lyhin.

Kahdessa viimeisessä osatyössä Javanainen vertasi mahalaukun kavennus- ja ohitusleikkauksiin liittyvien myöhäiskomplikaatioiden määrää, vitamiinipuutoksia ja murtumia. Viimeisessä osatutkimuksessa mukana oli myös ilman leikkausta hoidettujen 199 potilaan verrokkiryhmä.

Ohitusleikatuilla potilailla esiintyi enemmän myöhäisiä komplikaatioita kahden vuoden seurannassa kuin niillä, joille oli tehty kavennusleikkaus. Molemmissa leikkaustyypeissä D-vitamiini-, albumiini- ja B12-vitamiiniarvot olivat hyväksyttävällä tasolla kahden vuoden seurannan aikana.

– Kiinnostava havainto tässä aineistossa oli se, että lihavuusleikkauksen läpikäyneillä oli korkeampi luunmurtuman riski kuin ei-kirurgisesti hoidetuilla ylipainoisilla potilailla, Javanainen sanoo.

Murtuman riskiä lisäsivät myös potilaan korkeampi ikä sekä matalampi painoindeksi kahden vuoden päästä operaatiosta.

Kaikki tutkimusten seurantatiedot on kerätty Peijaksen sairaalassa hoidetuista potilaista vuosien 2007-2016  välillä.

LL Mervi Javanainen väittelee 14.6.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Lihavuuskirurgian komplikaatiot". Väitöstilaisuus järjestetään Haartman-instituutissa (ls 1), Haartmaninkatu 3. Vastaväittäjänä on dosentti Vesa Koivukangas, Oulun yliopisto, ja kustoksena on professori Pauli Puolakkainen Helsingin yliopistosta. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/301765

Väittelijän yhteystiedot:

mervi.javanainen@hus.fi