Uusi suomalaistutkimus antaa lisätukea lapsiperheiden ruokasuosituksen ohjeelle, jonka mukaan äidin tulee välttää runsasta lakritsin syöntiä raskauden aikana. Turvallisen käytön rajaa ei tunneta.
Tutkimuksessa suurille lakritsiannoksille sikiöaikana altistuneet nuoret suoriutuivat psykologin tekemistä kognitiivisista päättelytesteistä muita heikommin. Ero vastasi suunnilleen seitsemää älykkyysosamäärän pistettä.
Lakritsille altistuneet suoriutuivat huonommin myös muistia mittavista tehtävistä ja heillä oli vanhempiensa arvion mukaan enemmän ADHD-tyyppisiä ongelmia. Tytöillä murrosikä oli alkanut aikaisemmin ja edennyt pidemmälle.
Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Glaku-tutkimuksessa verrattiin 378 keskimäärin 13-vuotiasta nuorta, joiden äidit olivat syöneet runsaasti (yli 500 mg/viikko) tai vähän/ei lainkaan lakritsia (alle 249 mg/viikko). Rajat eivät ole terveysperustaisia. 500 mg glykyrritsiiniä vastaa keskimäärin 250 grammaa lakritsia.
Tutkimus ilmestyi American Journal of Epidemiology -lehdessä. Artikkelin ensimmäinen kirjoittaja on akatemiaprofessori Katri Räikkönen Helsingin yliopistosta. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia sekä useat suomalaiset säätiöt.
Pienillä lakritsimäärillä ei ole merkitystä
Tutkijat esittävät, että raskaana oleville ja raskautta suunnitteleville kerrotaan glykyrritsiinipitoisten tuotteiden kuten lakritsin ja salmiakin haitoista sikiölle.
Suomessa näin on jo tehty. THL julkaisi tammikuussa 2016 uudet lapsiperheiden ruokasuositukset, joissa lakritsi ja salmiakki oli siirretty ryhmään "ei suositella" raskaana oleville. Satunnaiset pienet määrät, kuten annos lakritsijäätelöä tai muutama makeinen, eivät ole suosituksen mukaan haitallisia.
Tutkijat korostavat, että asia on tärkeä pitää oikeissa mittasuhteissa. Iso osa suomalaisista on sikiöaikana altistunut glykyrritsiinille, mutta tutkimuksen perusteella on vaikea sanoa, onko juuri glykyrritsiini vaikuttanut jonkun yksittäisen lapsen kehitykseen.
Lakritsin vaikutusten biologinen mekanismi tunnetaan eläinkokeiden perusteella hyvin. Makeutusaine glykyrritsiini lisää stressihormoni kortisolin vaikutusta estämällä kortisolia inaktivoivan entsyymin toimintaa. Kortisoli on välttämätöntä sikiön kehitykselle, mutta on suurina annoksina haitallista.
Ihmisillä glykyrritsiinin on pitkään tiedetty nostavan verenpainetta ja lyhentävän raskauden kestoa, mutta näin pitkälle ulottuvia vaikutuksia sikiöön ei ole aiemmin osoitettu.
Lähde: Katri Räikkönen et al., Maternal licorice consumption during pregnancy and pubertal, cognitive and psychiatric outcomes in children. American Journal of Epidemiology. DOI: https://doi.org/10.1093/aje/kww172.
Lisätiedot: Akatemiaprofessori Katri Räikkönen, Helsingin yliopisto, puh. 0294129620, katri.raikkonen@helsinki.fi
Tutkimuspäällikkö Eero Kajantie, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, puh. 0295248610, eero.kajantie@thl.fi