Unen puutteen on jo aikaisemmin havaittu vaikuttavan muun muassa immuunijärjestelmän aktivoitumiseen, tulehdustekijöihin, sokeriaineenvaihduntaan ja ruokahalua sääteleviin hormoneihin. Nyt Helsingin yliopiston tutkijat ovat havainneet, että univajeella on vaikutusta myös kolesteroliaineenvaihduntaan.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kasautuvan univajeen vaikutusta kolesteroliaineenvaihduntaan sekä geenien ilmentymisen että veren lipoproteiinitasojen osalta. Nykyaikaisilla menetelmillä pienestä verinäytteestä pystytään yhtä aikaa saamaan tietoa kaikkien geenien aktiivisuudesta sekä satojen aineenvaihduntatuotteiden määristä. Näin voidaan etsiä uusia säätelytekijöitä ja aineenvaihduntareittejä, jotka osallistuvat johonkin tiettyyn elimistön toimintoon.
– Tässä tapauksessa tutkimme siis sitä, millaisia muutoksia univaje elimistön toiminnassa aiheutti ja mitkä näistä muutoksista voisivat osaltaan selittää korkeampaa sairastumisriskiä, kertoo tutkija Vilma Aho Sleep Team Helsinki -tutkimusryhmästä.
Scientific Reports -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että kolesterolinkuljetuksen säätelyyn osallistuvat geenit ovat vähemmän aktiivisia univajeesta kärsivillä henkilöillä kuin niillä, jotka nukkuvat riittävästi. Tämä todettiin sekä kokeellisessa univajeessa että väestötasolla.
Aineenvaihduntatuotteiden analyysissä havaittiin, että isoja HDL-partikkeleita, niin sanottuja hyviä kolesterolinkuljettajia, on väestöaineistoissa univajeesta kärsivillä vähemmän kuin niillä, jotka nukkuivat riittävästi.
Tulokset selittävät osaltaan – yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa – univajeesta kärsivien korkeampaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä auttavat ymmärtämään mekanismeja, joiden kautta univaje tätä riskiä kasvattaa.
– Erityisen mielenkiintoista on se, että ateroskleroosin syntyyn vaikuttavat tekijät, matala-asteinen tulehdusreaktio ja kolesteroliaineenvaihdunnan muutokset, tulivat esille sekä kokeellisessa tutkimuksessa että epidemiologisissa aineistoissa, Aho sanoo.
Tulokset painottavat hyvän unen merkitystä terveydelle. Tutkijat korostavatkin, että terveysvalistuksessa tulisi terveellisen ravinnon ja liikunnan lisäksi painottaa myös hyvän ja riittävän unen merkitystä yleisten sairauksien ehkäisyssä. Pienikin sairastavuuden väheneminen tai edes sairastumisen lykkääntyminen toisi merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle.
– Kokeellinen tutkimus osoitti, että jo viikon altistuminen riittämättömälle unelle aiheuttaa ensimmäiset muutokset elimistön immuunivasteessa ja aineenvaihdunnassa. Seuraavaksi pyrimme selvittämään, kuinka lyhyt univaje jo aiheuttaa näitä muutoksia, Aho sanoo.
Taustaa:
Sleep Team Helsinki -tutkimusryhmä selvittää tohtori Tarja Stenbergin johdolla univajeen vaikutuksia immuunipuolustukseen ja aineenvaihduntaan, erityisesti rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Väestötutkimuksissa on aikaisemmin havaittu, että vähän tai riittämättömästi nukkuvilla on korkeampi riski sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin ja myös korkeampi sydän- ja verisuonitautikuolleisuus sekä kokonaiskuolleisuus tietyllä aikavälillä.
Sydän- ja verisuonisairauksilla on tunnetusti yhteys sekä aineenvaihduntaan että immuunijärjestelmään. Univajeen tiedetään aiheuttavan elimistössä matala-asteisen tulehdustilan, joka saattaa osaltaan vaikuttaa korkeampaan tautiriskiin. Myös sokeriaineenvaihdunnan on havaittu muuttuvan univajeessa samaan suuntaan kuin mitä tapahtuu tyypin 2 diabeteksessa.
Tätä ennen on kuitenkin tutkittu varsin vähän sitä, miten unen puute vaikuttaa rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan.
Tässä tutkimuksessa oli käytössä kolme aineistoa:
- Kokeellinen univaje (Experimental SR study, N=21): Työterveyslaitoksen kanssa tarkoin kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa toteutettu koejärjestely, jossa simuloitiin vähäunista työviikkoa.
- DILGOM (The Dietary Lifestyle and Genetic determinants of Obesity and Metabolic Syndrome, N=518): Kansallisen Finnriski-väestöaineiston alaotos, joka on kerätty metabolisen oireyhtymän riskitekijöiden tutkimusta varten.
- LASERI eli Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät (Young Finns Study, YFS, N=2221): Suomalainen väestöaineisto, jossa on seurattu osallistujien elintapoja ja sydänterveyttä lapsesta/nuoresta asti. Käyttämässämme 2007-vuoden aikapisteessä osallistujat olivat 30-45 -vuotiaita.
- Aineistoja on käytetty yhteistyössä niiden keräyksestä ja tutkimuksesta vastaavien Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Tampereen ja Turun yliopistojen kanssa. Metabolomiikkamääritykset on tehty Oulun yliopistossa. Tutkimusprojektissa on ollut mukana lisäksi Työterveyslaitos (TTL) ja Teknologian Tutkimuskeskus VTT.
Lisätietoja:
Tutkija Vilma Aho, FM
Sähköposti: vilma.aho@helsinki.fi
Dosentti, LT Tarja Stenberg (Porkka-Heiskanen)
Sähköposti: tarja.stenberg@helsinki.fi
Sleep Team Helsinki, Fysiologia, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto: www.helsinki.fi/science/helsleep/
Viite: Vilma Aho & al. Prolonged sleep restriction induces changes in pathways involved in cholesterol metabolism and inflammatory responses. Scientific Reports, 22 April 2016. www.nature.com/articles/srep24828