Syöpäkasvainten kasvutavasta voidaan usein ennustaa kasvaimen leviämistä ja aggressiivisuutta. Puhutaan syövän invaasion mallista.
Invaasion mallintaminen on kuitenkin hankalaa. Vaikka syöpäsoluja saadaan potilaasta helposti, tavallisin tapa on laittaa ne kasvamaan petrimaljaan. Maljan kaksiulotteinen ympäristö ei kuitenkaan anna aitoa kuvaa kudoksissa kolmiulotteisesti leviävästä kasvaimesta.
Toinen vaihtoehto oli pitkään hiirten kasvaimesta valmistettu Matrigel. Siinä syöpäsolut voivat kasvaa joka suuntaan, mutta ihmiseltä otettu syöpäsolukko saattaa kasvaa hiiren kudosgeelissä eri tavalla kuin ihmisen kudoksissa.
Helsingin yliopiston tuore suupatologian professori Tuula Salo keksi pulmaan ratkaisun vuonna 2006, ollessaan suihkussa.
– Mietin mistä ihmisessä voisi saada sopivaa kudosainesta, jossa syöpäsolut voisivat kasvaa. Ja sitten muistin myoomat.
Myooma antaa hyvän pohjan mallintaa pehmeitä kudoksia
Myoomat ovat hyvälaatuisia kohdun lihaskasvaimia. Niitä esiintyy noin joka kolmannella naisella. Myoomia leikataan vuosittain tuhansia.
Ja mikä tärkeintä, lihaskasvaimena myooma antaa hyvän pohjan mallintaa pehmeitä kudoksia.
– Myoma on kuin kinkkua, sitä voi leikata veitsellä, Salo selittää.
Hän on tutkimusryhmineen jalostanut myoomista ensin myoomanappeja, joissa syöpäsoluja voi kasvattaa kiinteässä kudoksessa, sekä edelleen Matrigeeliä muistuttavaa Myogeeliä, jossa syöpäsolut voivat kasvaa vapaasti.
Salo itse on hyödyntänyt Myogeeliä tutkiessaan liikkuvan kielen syöpäsoluja, joka on ollut hänen tutkimuskohteensa aina 1990-luvulta saakka. Liikkuvan kielen syöpä yleistyy, mutta yleistymisen syytä ei tiedetä.
Kielisyöpä etenee usein nopeasti. Aika usein hoidossa päädytäänkin kielisyöpäkudoksen leikkauksen lisäksi myös kaulan imusolmukkeiden poistoon, koska pelätään kasvaimen leviämistä. Invaasion parempi ymmärtäminen voisi vähentää laajojen kaulan imusolmukeleikkausten tarvetta.
Myogeelin käyttö ei kuitenkaan rajoitu vain liikkuvan kielen syöpätutkimuksiin, vaan sitä voidaan Salon mukaan soveltaa myös muiden syöpien tutkimukseen ja syöpälääkkeiden testaukseen.
Pelkäksi syöpätutkijaksi suupatologi ei silti tunnustaudu.
– Minua kiinnostavat myös muut suun limakalvojen sairaudet. Yksi ohjattavani väitteli juuri limakalvojen punajäkälästä, joka usein on vaaraton, mutta kiusallinen suun tauti, jossa on lievästi kohonnut suusyövän kehittymisen riski.