Tutkimusidea jalostui rustovaurioita korjaavaksi biomateriaaliksi

Kymmenen vuoden monitieteellinen tutkimus tuotti tuloksen, josta ortopedit ovat uneksineet: keinon parantaa nivelpinnan varhaisia rustovaurioita ja siten ehkäistä nivelrikkoa. Uudesta menetelmästä pääsevät ensimmäiseksi hyötymään eläinpotilaat, mutta ihmistenkin vuoro tulee.

Nivelkivuista kärsivät potilaat ovat terveydenhuollon karua arkipäivää. Nivelrikkoa ei pystytä parantamaan eikä sen etenemistä pysäyttämään. Hoidoksi on tarjolla lähinnä kipulääkkeitä ja lopulta vaurioituneen nivelen vaihto tekoniveleen.

Ensimmäinen vaihe nivelrikkoon johtavassa prosessissa on nivelpinnan ruston vaurioituminen. Tällä hetkellä lääkäreillä ei ole käytössään menetelmää varhaisen rustovaurion korjaamiseksi.

Helsingin yliopiston ortopedian professori Ilkka Kiviranta ja Tampereen teknillisen yliopiston biomateriaalien ja kudosteknologian professori Minna Kellomäki perustivat vuonna 2009 tutkijakonsortion etsimään ratkaisua kuormitusta kantavien nivelten rustovaurioiden hoitoon ja nivelrikon ehkäisyyn.

– Ortopedien tarpeesta tämä alun perin siis lähti liikkeelle, sanoo FT Virpi Muhonen, entinen akateeminen tutkija, nykyinen yrittäjä ja Askel Healthcare Oy:n toimitusjohtaja.

”Eihän tätä tähän voi jättää”

Solubiologi Virpi Muhonen tuli mukaan Kivirannan tutkimusryhmään vuonna 2010 suoraan äitiyslomalta.

– Tutkimus oli hyvin kiinnostavaa ja myös tuloksellista. Kun projekti vuonna 2012 päättyi, olimme onnistuneet kehittämään lupaavan rustovaurioiden korjaamiseen soveltuvan biomateriaalin. Eläinkokeissa materiaalilla oli saatu erittäin hyviä tuloksia.

Perustutkimus oli nyt tehty ja varsinainen akateeminen tutkimusprojekti päättynyt. Muhonen ja hänen tutkijakollegansa, TkT Anne-Marie Haaparanta Tampereen teknillisestä yliopistosta eivät kuitenkaan olleet vielä valmiista päästämään irti työnsä tuloksesta.

– Tuli sellainen olo että eihän tätä tähän voi jättää! Halusimme itse pitää huolta siitä, että tuote päätyy markkinoille ja potilashoitoon.

Tekesin uusi TUTL-rahoitus osui sopivaan saumaan: Muhonen ja Haaparanta saivat vuoden rahoituksen keksinnön tuotteistamista ja kaupallisen potentiaalin selvittämistä varten.

– Tulokset näyttivät lupaavilta, ja haimme Tekesiltä jatkorahoitusta viedäksemme hanketta eteenpäin. Aikamoisen vääntämisen jälkeen saimme lopulta jatkorahoituksen kahdeksi vuodeksi.

Tieto ja taito viiden naisen hallussa

TUTL-rahoituskauden päätyttyä COPLA Scaffold oli valmis markkinoille. Kuin pisteeksi iin päälle tuli voitto vuoden 2015 SLUSH-tapahtuman Science Pitchingin -kilpailussa.

Yliopistollisessa tutkimuksessa syntyneet keksinnöt viedään markkinoille useimmiten lisensioinnin kautta, mutta Muhonen ja Haaparanta valitsivat toisen tien: maaliskuussa 2017 he perustivat Askel Healthcare Oy:n. Muhonen on yrityksen toimitusjohtaja ja Haaparanta teknologiajohtaja.

– Meitä on yrityksessä viisi naista, ja meillä on hyppysissämme kaikki se tieto ja taito, jota tarvitaan tämän tuotteen tekemiseen. Kaikki olemme myös osakkaina yrityksessä, Muhonen kertoo.

– Totta kai tämä on iso riski – ei ole pieni asia hypätä akateemisen tutkijan uralta yrittäjäksi – mutta tämä vain tuntui oikealta ratkaisulta meille.

Uusi yritys sai bisnesenkeliltä 100 000 euron sijoituksen, ja Tekes tuki tuoretta yritystä 50 000 euron avustuksella. Elokuun 22. päivänä käynnistyi julkinen joukkorahoituksen haku. Markkinoille COPLA Scaffold™ lähtee syyskuussa.

Eläinpotilaat ensimmäisinä hyötyjinä

– Ensiksi tuote otetaan käyttöön eläinlääketieteessä, sillä myyntiluvan saaminen vaatii tiettyjen viranomaisvaatimusten täyttämistä, eli toisin sanoen lisää testausta, ennen kuin tuote – joka luokitellaan lääkinnälliseksi laitteeksi – saa CE-merkin ja voidaan ottaa käyttöön myös ihmisten hoidossa, Muhonen kertoo.

Meillä on akateemisen tutkijan tausta ja tutkijan mieli ja sen mukaiset laatuvaatimukset.

Eläinlääketieteen puolella tuotteelle on suuret markkinat muun muassa Yhdysvalloissa hevosten ja koirien nivelrustovaurioiden hoitoon.

– Olemme käynnistämässä Kentuckyssa kliinisen laitetutkimuksen hevosilla, ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä professori Outi Vapaavuori vetää kliinistä tutkimusta koirapotilailla. Näitä tutkimuksia ei enää tarvita tuotteen saamiseksi myyntiin, mutta meillä on akateemisen tutkijan tausta ja tutkijan mieli ja sen mukaiset laatuvaatimukset – haluamme tutkia ja varmistaa tuotteen toimivuuden viimeisen päälle.

Muhonen ja Haaparanta haluavat myös varmistaa, että tuote saadaan kaikkien lemmikin omistajien saataville.

– Meidän eettiseen ajatteluumme ei sovi se, että tuotetta voitaisiin hyödyntää vain esimerkiksi varakkaissa hevosurheilupiireissä. Siksi hinnoittelu on saatava kohdalleen.