Tutkimus kaupallistuu muistisairaiden hyväksi

Pohjoismaisten kielten professori on tutkinut vuorovaikutusta ja dementiaa yli kymmenen vuotta. Tutkimuksen perustana ovat aidot vuorovaikutustilanteet, joissa joku osapuolista on muistisairas. Niitä on videoitu päivätoiminnassa ja hoitokodeissa.

– Näitä tilanteita leimaavat kielelliset tai vuorovaikutukselliset ongelmat. Yksinkertaisimmillaan muistisairas ei vaikkapa huomaa, että hänelle puhutaan, jos hoitaja ei pysähdy hänen kohdalleen. Tämä tuottaa väärinymmärryksiä ja turhautumista, Lindholm kuvailee.

Tutkimustyön ja kaupallistamistuen tuloksena syntynyt tarjoaa digitaalisia palveluja muistisairaiden hoidon tueksi. Tuotteelle on Lindholmin kokemuksen mukaan tilausta. Koulutuksissa ja keskusteluissa hoitajien kanssa on tullut ilmi, että vuorovaikutusongelmat ovat haaste. Tietoa ei ole tarpeeksi. Juuri tähän Memocate haluaa pureutua: vaikuttaa suotuisasti arkeen.

Ratkaisuja epäsymmetrisen vuorovaikutuksen ongelmiin

Memocaten ensimmäinen vaihe on parhaillaan käynnissä. Toimitusjohtaja Heikki Viitasen mukaan myytävä tuote on valmiina loppuvuodesta.

– Materiaaleja aletaan nyt testata ja kehittää yhteistyössä hoitoalan ammattilaisten kanssa. Mukana on kolme vanhainkotia ja yksi kunta. Samalla valmistelemme materiaalipakettia omaishoitajien tarpeisiin. Etsimme myös kumppania suurempaan pilottiin, jonka sisällöt määritellään asiakkaan tarpeiden mukaan.

Seuraavassa vaiheessa, vuoden kuluttua, omaishoitajien kurssikokonaisuuden olisi tarkoitus olla valmis.

Memocaten palvelut pyrkivät ratkaisemaan epäsymmetrisen vuorovaikutuksen ongelmia. Sellaista kokevat muutkin kuin muistisairaiden hoitajat. Camilla Lindholm näkee eri asiakasryhmissä uusia väyliä ja markkinoita liiketoiminnalle.

– Vuorovaikutuksen epäsymmetrisyys syntyy, kun yhdellä tai useammalla osallistujalla on muita heikommat kielelliset tai vuorovaikutustaidot. Äidinkielen puhuja on vieraan kielen puhujaa vahvemmassa asemassa, ja lääkäri instituution edustajana eri tilanteessa kuin maallikko. Epäsymmetristä vuorovaikutusta esiintyy myös kehitysvamma-alalla ja autismin kirjossa.

Myös muistisairaalle itselleen on Lindholmin mukaan mahdollista tarjota koulutusta, varsinkin sairauden alkuvaiheissa. Sen edetessä vastuu siirtyy keskustelukumppanille.

Opiskelijat mukaan ideoimaan

Opiskelijat ovat merkittävä ryhmä paitsi Memocaten asiakkaina, myös innovaatioiden kaupallistamisessa.

– Jos hoitotyöhön halutaan asenne- ja kulttuurimuutosta, pitää aloittaa opiskelijoista, Heikki Viitanen toteaa.

Vanhustyön kiire voi talttua kulttuurinmuutoksella.

– Työstä voi selviytyä tehokkaammin ja tuloksellisemmin, kun vuorovaikutustaidot paranevat. Lääkkeetön kuntoutus ja kiireettömyys lisääntyvät. Koulutuksemme tukee tällaista työskentelytapaa.

Viitanen ja Lindholm näkevät humanistiopiskelijoissa ja -tutkijoissa paljon potentiaalia, jota voisi vielä hyödyntää. Luova voima näyttäytyy nimenomaan yhteistyössä.

– Tutkijoilla on ideoita ja osaamista, opiskelijoilla aikaa ja energiaa uuden kehittämiseen, Viitanen tiivistää.

– Haluammekin törmäyttää opiskelijoita ja tutkijoita keskenään, lisää Lindholm.

Suunnitteilla on ainakin start up -leiri. Sieltä kenties nousee lisää yritysideoita, joilla maailmaa voidaan tehdä paremmaksi paikaksi.

Yritysleiriltä yhteistyöhön

Tieteellisenä neuvonantajana toimivan Lindholmin aisapari Memocatessa on toimitusjohtaja Heikki Viitanen.

– Tapasimme Camillan kanssa start up -leirillä Jurmalassa. Olin itse siellä tamperelaisen innovaatiokeskus Demolan kautta, ja Camilla oli mukana Helsinki Innovation Servicesin kautta.

Helsingin yliopiston omistama (HIS) on kuuden toimintavuotensa aikana hauduttanut jo useita yrityksiä, jotka perustuvat yliopistossa tehtyyn tutkimukseen. Niistä Memocate on yhdeksäs, ja humanistisen tiedekunnan ensimmäinen.

Camilla Lindholm on vuoden alusta saakka toiminut työnsä ohessa myös innovaatioagenttina. Innovaatioagentit ovat Aalto-yliopistosta rantautunut pilottikokeilu.

– Innovaatioagentti on käytännössä linkki tutkijoiden ja tutkimushallinnon välillä. Tiedotan yritysyhteistyöstä ja -ohjelmista, ohjaan eteenpäin yritysideoissa, pohdin mikä yliopistoa voisi hyödyttää ja miten voisimme rakentaa ja kehittää yhteiskunnallista vaikuttamista kaupallistumiseen liittyen.