Tutkimus kannustaa työterveyshuoltoa aktiivisuuteen alaselkäoireiden hallinnassa

Kuntoutusinterventiot ja itseohjauksen tehostaminen vähensivät oireita, sairauspoissaoloja ja terveydenhuollon kustannuksia.

Alaselkäkipua on lähes kaikilla jossain elämän vaiheessa. Oireet heikentävät toimintakykyä ja elämänlaatua. Noin kolmasosalla työväestöstä alaselkäkipu toistuu tai pitkittyy, ja oireet kroonistuvat joka kymmenennellä. Sairauden hoito sekä alentunut työ- ja toimintakyky aiheuttavat suuria kustannuksia yhteiskunnalle, yhteisöille, työnantajille ja yksilöille.

Alaselkäoireiden varhainen havainnointi työterveyshuollossa on sattumanvaraista ja hoitokäytännöt vaihtelevia.

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että varhain käynnistetty alaselkäoireiden arviointi, itsehoito-ohjaus ja kuntoutus lieventävät oireita samalla, kun toimintakyky paranee ja terveydenhuollon kustannukset vähenevät. 

LL Jarmo Rantosen väitöskirja muodostuu neljästä työterveyshuollossa tehdystä interventiotutkimuksesta, joiden potilasaineisto kerättiin suuresta teollisuuslaitoksesta. Satunnaistettujen ja kontrolloitujen vertailututkimusten avulla selvitettiin, kuinka työikäisten alaselkäkipua voidaan havainnoida jo varhaisessa vaiheessa ja luokitella oireita systemaattisesti sekä estää niiden paheneminen aikaisilla kuntoutustoimenpiteillä tai itsehoitoa tehostamalla.

Varhaisilla toimenpiteillä kyettiin vähentämään selkäoireiden pahenemista ja sairauspoissaoloja. Myös terveydenhuollon kustannukset pienenivät.

– Tulokset rohkaisevat työterveyshuoltoa aktiivisuuteen alaselkäoireiden hoidossa. Tutkimusnäyttö on ainutlaatuinen. Alaselkäoireiden uusiutumista ja kroonistumista voidaan ehkäistä aiempaa varhemmin, Rantonen sanoo.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työterveyshuollon lisäksi myös muualla perusterveydenhuollossa.

LL Jarmo Rantonen väittelee 13.12.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Secondary prevention of low back pain in occupational health services – Long term effectiveness and cost-effectiveness of early interventions”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, luentosali PIII, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Heikki Hurri, Helsingin Yliopisto, ja kustoksena on professori Kari Reijula. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

jarmo.rantonen@fimnet.fi