Elinajanodote on kasvanut, ja suomalainen väestö vanhenee. Se tarkoittaa, että syövän kaltaiset krooniset taudit ja muistisairaudet yleistyvät.
Lotta Ahveninen ymmärsi jo opintojensa alussa, että haluaa tehdä yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. Keväällä 2022 Ahveninen valmistui Translationaalisen lääketieteen maisteriohjelmasta.
Monitieteisessä ohjelmassa opitaan, miten ihmiskeho toimii ja miten taudit muuttavat sen toimintaa. Opiskelijat harjaantuvat ymmärtämään ja tulkitsemaan lääketieteellistä perustutkimusta. Valmistuttuaan he voivat etsiä hoitoja esimerkiksi syöpiin, muistisairauksiin ja metabolisiin häiriöihin.
– Translationaalisessa lääketieteessä perustutkimustietoa tulkitaan kliinisen, eli lääkkeitä tai hoitoja ihmisillä testaavan tutkimuksen tarpeisiin. Tätä kutsutaan bench to bedside- eli laboratoriosta potilasvuoteen ääreen -tutkimukseksi, Ahveninen sanoo.
Laajat lähtökohdat ihmiskehon ja sairauksien ymmärtämiseen
Ahveninen suoritti psykologian kandidaatin tutkinnon Australiassa. Muutettuaan Suomeen ja tehtyään jonkin aikaa töitä hän totesi, että psykologia kiinnosti häntä yhä, mutta psykologin työn sijaan häntä innostivat tiede ja teoria.
Maisteriopinnoissa Helsingin yliopistossa Ahveninen perehtyi etenkin psykobiologiaan ja neurotieteeseen. Niiden alla käsiteltiin muun muassa muistisairauksia, masennusta ja ahdistuneisuushäriöitä.
Maisteriohjelma sisälsi laajalti lääketieteellisiä opintoja, kuten anatomiaa, fysiologiaa, genetiikkaa, epidemiologiaa ja farmakologiaa. Ahveninen myös pääsi sairaalaan seuraamaan neurologien työtä.
– Opin asioita, joita en olisi osannut kuvitellakaan oppivani psykan taustalla.
Ahveninen kokee saaneensa lähtökohdat ymmärtää aivojen ja hermoston lisäksi elimistön ja lääkkeiden toimintamekanismeja kokonaisvaltaisesti.
Ratkaisuja terveysongelmiin
Koska translationaalisen lääketieteen maisteriohjelma opettaa ennen kaikkea ymmärtämään ja tekemään tieteellistä tutkimusta, ohjelmasta valmistuu asiantuntijoita moniin tarpeisiin. Ahveninen tiivistää, että alan osaajat ratkovat yhteiskunnallisia terveysongelmia.
Moni jatkaa jatko-opintoihin, toiset työllistyvät esimerkiksi lääketeollisuuteen, yksityisiin tutkimustehtäviin tai sairaaloihin toteuttamaan kliinistä tutkimusta. Ahveniselle jatko-opinnot olivat luontainen polku, sillä hän on aina halunnut olla asiantuntija ja siten hyödyksi muille.
– Nautin gradun teosta ja uskon tutkimukseen, jota tutkimusryhmäni tekee. Koen, että yhteiskunta todella hyötyy siitä.
Puoli vuotta maisterintutkinnon suorittamisen jälkeen, tammikuussa 2023, Ahveninen aloitti tohtoriopinnot ihmisen käyttäytymisen ohjelmassa ja Musiikki, ikääntyminen ja kuntoutus -ryhmässä.
Väitöskirjatutkimuksessaan hän tutkii musiikin optimointia muistisairauden hoidossa, eli sitä, miten musiikilla voi tukea aivojen toimintaa, mielialaa ja elämänlaatua muistisairaudessa.
Kliiniseen tutkimukseen osallistuu kotona ja hoivakodeissa asuvia muistisairaita ihmisiä, jotka käyvät perinteisessä musiikkiterapiassa ja digipohjaisessa musiikkikuntoutuksessa.
Urahaaveena akateemisen tutkimuksen jatkaminen
Muistisairauksiin ei ole vielä parannuskeinoa, ja siksi tutkimuksella etsitään tapoja tukea potilaiden hyvinvointia ja elämänlaatua.
Useat nykyisistä tukimuodoista on suunniteltu hoivakodissa asuville, joten jatkossa tarvitaan myös keinoja tukea kotona asuvia ja niitä, jotka eivät vaikkapa pääse käymään kaupungissa avokuntoutuksessa.
– Vaikka elämme pidempään kuin ennen, saamamme lisävuodet eivät ole terveitä. Tekemäni tutkimus pyrkii parantamaan nimenomaan näiden vuosien hyvinvointia.
Tällä hetkellä Ahveninen ajattelee haluavansa jatkaa akateemisen tutkimuksen parissa myös jatko-opintojen jälkeen. Toinen uravaihtoehto on lääketeollisuus.
– Yliopistolla jatkamisessa houkuttelee myös se, että haluaisin oppia opettamaan tulevaisuuden asiantuntijoita.
Tiede ja koulutus rakentavat hyvinvointimme. Niihin panostaminen on tulevaisuutemme kohtalonkysymys. Lue lisää siitä, miten tutkimus ja koulutus vaikuttavat yhteiskunnassa ja tutustu Helsingin yliopiston hallitusohjelmatavoitteisiin 2023–2027. #Siksitiede