Tutkija vastaa: Miksi on niin vaikeaa toimia oikein?
Tiedämme paljon epäterveellisen elämän riskeistä ja väkivallan tuhoisuudesta. Silti ihminen sahaa omaa oksaansa.

Miksi toimimme terveysvalinnoissa niin helposti itseämme vastaan, sosiaalipsykologian apulaisprofessori Nelli Hankonen?

— Ihmiset painottavat usein välitöntä mielihyvää. Pulla maistuu hyvältä nyt, mutta haitat tuntuvat vasta pitkän ajan kuluessa. 

— Myös elinympäristö ajaa meitä valintoihin, joita emme ehkä harkitse: kokouksen pulla ja työpaikan tuoli ovat osa valinta-arkkitehtuuria, jonka välttäminen vaatii tietoisen, ponnistelua vaativan päätöksen.

Miksi kasvisruoka ei innosta kaikkia?

— Koettu maku, perinteet ja kuvitelma energiasisällöstä vaikuttavat asiaan. Kaikki eivät ehkä ole tietoisia tai vakuuttuneita argumenteista liharuokien vähentämisen puolesta.

Onko pakko kohdata katastrofi ennen kuin oma käyttäytyminen muuttuu?

— Ei, mutta pelkkä riskien oivaltaminen ei riitä muutoksen onnistuneeseen läpivientiin.

Mikä antaisi vahvimman motivaation?

— Sisäistetyt, tärkeiksi koetut syyt johtavat kestävimpään muutokseen. Se onnistuu sitä paremmin, mitä enemmän oma lähiympäristö, esimerkiksi perhe, tukee sitä. On myös hyvä, jos oppii löytämään nautintoa uusista toimintamalleista.

— Myös lainsäädäntö vaikuttaa ihmisen elinympäristöihin ja toimintamahdollisuuksiin.

Mikä pitää yllä sitä, että maailmassa on sotia, sosiaalipsykologian tutkija Eemeli Hakoköngäs?

— Ryhmällä on taipumus toimia yhteisen, vaikka haitallisenkin, tavoitteen eteen, mikäli tämän katsotaan auttavan ryhmän menestystä. Uhkakuvia maalaileva poliittinen retoriikka kannustaa tällaiseen toimintaan. Sotaa käytetäänkin monesti sisäpoliittisten kiistojen ratkaisemiseen.

Minkä verran ihmiskunta oppii historiasta?

— Samoja menneisyyden tapahtumia voidaan tulkita ja hyödyntää lukemattomilla tavoilla nykypäivän tarpeiden mukaan. Ei ole olemassa yhtä historiaa, josta ottaa oppia. Historialla voi yhtä hyvin perustella niin sotaa kuin rauhaa.

Madaltuuko kynnys tarttua aseisiin, kun sodan kokenut ikäpolvi harvenee?

— Sodan psyykkisistä jälkiseurauksista on puhuttu avoimemmin kuin ennen. Uskon, että eläytyminen menneisyyden sotien aiheuttamiin kärsimyksiin vähentää intoa uusien konfliktien aloittamiseen.

Onko toivoa siitä, että hyvä voittaa pahan?

— Historian tai sosiaalipsykologian näkökulmasta ei ole olemassa absoluuttista hyvää tai pahaa.  Monet asiat arjessa ovat kuitenkin muuttuneet "hyvän" suuntaan.  Hyvän lisääminen tapahtuu lisäämällä ymmärrystä valintojemme seurauksista. Myös empatiataitoja on mahdollista oppia.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/02/19.