Tutkija kertoo mitokondrioista vaikka räppäämällä

Huumori auttaa välittämään tieteen viestiä, toteaa Helsingin yliopiston alumni, nyt väitöskirjaansa valmisteleva Juan Cruz Landoni.

”Kuinka pieni, muinainen proteobakteeri kasvaa ilmiöksi? Tämä ärsyttävä hengittävä soluelin tuottaa koko solun voiman. Se on metabolinen kapteeni, joka päättää elämästä ja kuolemasta. Maailma tulee tuntemaan sen nimen.”

Videolla väitöskirjatutkija Juan Cruz Landoni räppää Hamilton-musikaalin tahtiin mitokondrioista. Landoni teki räpin alkuvuodesta kilpailuun, jonka Global Young Scientists -kutsukonferenssi järjesti nuorille tutkijoille Zoomissa. Tehtävänä oli esitellä omaa tutkimusta muille.

Musiikki ei ole koskaan kuulunut Landonin moniin harrastuksiin. Siksi häntä hieman jännitti, kun hän äänitti räppiä yksin kotonaan. Se oli turhaa, Landoni voitti koko kilpailun. Palkkioksi hän pääsee ensi vuonna Singaporeen, kun konferenssi järjestetään siellä paikan päällä.

— Konferenssit ovat yksi suosikkiasiani tutkijan työssä. Nautin siitä, että saan jakaa tutkimustani maailman parhaiden asiantuntijoiden kanssa ja siitä, kuinka kaikki työskentelevät saman päämäärän eteen, Landoni kertoo.

Tiedevitsejä ja äänestyksiä

Vaikka Landoni ei olekaan räpännyt tutkimuksestaan aiemmin, tieteen popularisointi on hänelle tuttua ja lähellä hänen sydäntään.

— Tieteestä kertominen on ratkaisevan tärkeää. Koronapandemian aikana on tullut selväksi, että suuri osa ihmisistä ei ymmärrä tutkijoiden tapaa ilmaista itseään. Jotta saamme viestimme perille ja torpattua valeuutiset, on pakko popularisoida, Landoni sanoo.

Landoni jakaa Twitter-tilillään tiedevitsejä ja järjestää siellä äänestyksiä esimerkiksi soluelimiä parhaiten kuvaavista väreistä. Hänestä huumori on hyvä tapa viestiä.

— Tiede voi olla hauskaa. Oma persoonallisuuteni ei ole kovin vakava, ja tieteen osalta huumori auttaa rentoutumaan. Se inhimillistää tutkijoita muiden silmissä, kun osaamme nauraa itsellemme ja sille mitä teemme.

Argentiinasta Helsinkiin

Argentiinasta kotoisin oleva Landoni on ollut kiinnostunut tieteestä niin kauan kuin hän muistaa. Jo pikkupoikana hän tutki ötököitä ja kasveja. Tiedeinnostus ei ollut peräisin vanhemmilta: Landonin isä on autokauppias ja äiti työskentelee sovittelijana. Siitä huolimatta tutkijanura on aina ollut Landonin toiveammatti.

— Vieläkään en aina jaksa uskoa, että minulle maksetaan siitä, mistä pidän niin paljon.

Vuonna 2014 Landoni oli opiskellut vuoden biologiaa kotikaupunkinsa Río Cuarton yliopistossa, kun hän kuuli kaveriltaan Suomessa järjestettävästä Millennium Youth Campista ja haki mukaan. Siitä tuli käänteentekevä kokemus.

— En tiennyt Suomesta etukäteen mitään. Kyselin kirjaimellisesti, että onko siellä jääkarhuja. Mutta kun tulin kesäiseen Helsinkiin, rakastuin tähän paikkaan ja rakastan sitä edelleen.

Selvitettävää riittää

Millennium Youth Campin osallistujat vierailivat yrityksissä ja tekivät projektin Helsingin yliopistolla. Leirin päätteeksi osallistujille tarjottiin opiskelupaikkoja luonnontieteellisestä tiedekunnasta. Landoni päätti ottaa sen vastaan. Hän alkoi opiskella kemiaa ja myöhemmin translationaalista lääketiedettä.

Fuksina oli helppoa saada ystäviä ja kotiutua uuteen maahan. Landoni alkoi saman tien työskennellä tutkimusapulaisena professori Anu Wartiovaaran laboratoriossa. Siellä hän innostui mitokondriotutkimuksesta ja tekee tätä nykyä omaa väitöskirjaansa siitä, kuinka mitokondrion sisäinen DNA vaikuttaa soluun aiheuttaen sairauksia ja ikääntymistä.

Mitokondriot ovat soluelimiä, jotka tuottavat muun muassa energiaa solujen käyttöön. Niiden tausta on ammoin soluihin integroituneissa bakteereissa, ja siksi niiden DNA poikkeaa kantajansa muusta perimäaineksesta.

— Pidän siitä, että mitokondrioita on tutkittu vielä melko vähän ja niissä riittää selvitettävää. Olisi äärimmäisen hienoa, jos löytäisimme hoidon johonkin sairauteen, mutta nautin myös pienemmistä Heureka-hetkistä: jokainen löytö ilahduttaa.

Rajusti suomalaistunut

Landoni on asunut Suomessa nyt seitsemän vuotta. Hän pitää paljon Wartiovaaran laboratorion työkulttuurista, jossa työ ja muu elämä ovat tasapainossa. Myös luonto, turvallisuus ja hyvin organisoitu yhteiskunta miellyttävät Landonia. Argentiinasta hän kaipaa lähinnä perhettään ja ystäviään.

Vapaa ajallaan Landoni harrastaa rullaluistelua, ilma-akrobatiaa, luontoretkiä, tanssimista ja puutarhanhoitoa.

Tulevaisuudessa Landoni aikoo mennä sinne, minne tiede vie. Silti jossain vaiheessa hän voisi kuvitella asettuvansa Suomeen.

— Suomi on muuttanut minut. Haluan nyt ympäristöltäni luontoa ja rauhaa. Voisi sanoa, että olen täällä ollessani rajusti suomalaistunut.

Kuuntele mitokondrio-rap tästä!