Tuhopolttajat ovat usein hyvin itsetuhoisia

Tuhopolttoihin syyllistyneistä miehistä huomattavan suuri osa on vakavasti itsetuhoisia. Nuorilla tuhopolttajilla on myös selvästi kohonnut riski sairastua skitsofreniaan. Tämä käy ilmi väitöstutkimuksesta, joka tarkastetaan Helsingin yliopistossa 9.9.

Pyromaniaan eli tuhopolttohimoon liittyy tyypillisesti mielihyvän tai helpotuksen tunne tulta sytyttäessä tai tarkkaillessa. Pyromania on kuitenkin harvinainen ilmiö; tulipalojen sytyttelyyn on useimmiten muita motiiveja, kuten esimerkiksi vakuutuspetos, kosto tai toisen rikoksen peittely, toteaa LL Annika Thomson, jonka väitöskirja käsittelee mielentilatutkimukseen lähetettyjen miespuolisten tuhopolttajien ennustetta.

Väitöstutkimuksessa oli mukana yli 400 mielentilatutkimukseen määrättyä tuhopolttajaa joita verrattiin yleisväestöön kuuluvaan verrokkiryhmään. Seuranta-aika oli keskimäärin 20 vuotta.

– Osa tuhopolttajista kärsii esimerkiksi persoonallisuushäiriöistä, psykoosisairauksista, mielialahäiriöistä tai päihdehäiriöistä, erityisesti alkoholiriippuvuudesta. Usein heillä on impulssikontrollin häiriö, mikä altistaa impulsiivisiin tekoihin kuten tulipalojen sytyttelyyn seurauksia ajattelematta, Thomson kertoo.

Lähes puolet tuhopolttajista, mutta vain noin viidennes verrokkihenkilöistä, kuoli seurannan aikana. Tuhopolttajat kuolivat keskimäärin kahdeksan vuotta nuorempina kuin verrokit. Verrokkihenkilöistä yksi prosentti teki seuranta-aikana itsemurhan; tuhopolttajien ryhmässä itsemurhien määrä oli kahdeksan kertaa suurempi. Tuhopolttajilla oli myös verrokkeihin nähden kolmetoista kertaa enemmän vakavia, sairaalahoitoon johtaneita itsemurhayrityksiä.

Psykopatia on vaikea luonnehäiriö, jota kuvastaa muun muassa tunnekylmyys, empatiakyvyn heikkous ja katumuksen puute. Mielentilatutkimuksessa olleiden tuhopolttajien keskuudesta löytyi joukko henkilöitä, joiden psykopatiapiirteet olivat korostuneet. Tätä ryhmää luonnehti antisosiaalinen elämäntapa ja monirikollisuus.

Skitsofrenia on vaikea mielenterveyden häiriö johon tyypillisesti sairastutaan nuorella aikuisiällä. Pääosalla skitsofreniaan sairastuneista esiintyy ennakko-oireita kuten uni- ja mielialahäiriöitä sekä käytöshäiriöitä.

Thomson tutki 15 - 25-vuotiaiden tuhopolttajien alaryhmässä skitsofreniaan sairastumista. Seuranta-aikana häiriöön sairastuminen oli kaksitoista kertaa yleisempää tuhopolttajilla kuin verrokkihenkilöillä.



– Tutkimus tuotti uutta tietoa tuhopolttajien kohonneesta kuolleisuudesta ja suuresta itsetuhoisuusriskistä. Tätä ryhmää ei tule sivuuttaa, kun laaditaan kansallisia strategioita itsemurhakuolleisuuden vähentämiseksi. Sekä terveydenhuollon että oikeuslaitoksen tulisi myös huomioida, että nuoret tuhopolttajat ovat merkittävässä riskissä sairastua myöhemmin elämässään skitsofreniaan, Thomson toteaa.

LL Annika Thomson väittelee 9.9.2016 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Finnish pretrial male firesetters: mortality, suicidality, psychopathy, and morbidity of schizophrenia". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa HYKS Psykiatriakeskus, Christian Sibelius Auditorio, Välskärinkatu 12. Vastaväittäjänä on professori Matti Joukamaa, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Nina Lindberg. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/166233

Väittelijän yhteystiedot:  annika.thomson@hus.fi