Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/03/16.
Antibiootti on mikrobin tuottamasta aineesta valmistettu lääke. Arkikielessä se kuitenkin merkitsee bakteeri-infektioiden hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä, jotka tappavat bakteerin tai vahingoittavat sitä, mutta eivät aiheuta bakteerien infektoimalle potilaalle merkittävää haittaa.
Innovaatio oli vallankumouksellinen. Louis Pasteurin 1800-luvulla kokeilemat mutta vasta toisen maailmansodan lopulla kehitetyt ja yleiseen käyttöön saadut antibiootit ovat mullistaneet monien sairauksien hoidon. Esimerkiksi elinsiirtokirurgia muuttuisi infektioriskien takia mahdottomaksi ilman antibiootteja.
— Antibiootit ovat loistava keksintö. Niihin pitäisi suhtautua kuin katoavaan luonnonvaraan, Helsingin yliopiston infektiosairauksien tuore professori Anu Kantele muistuttaa.
Kääntöpuolena on kuitenkin suuri huoli. Kantele kehottaa välttämään antibioottien käyttöä silloin, kun ne eivät ole täysin välttämättömiä. Syynä on bakteerien kehittämä vastustuskyky, antibioottiresistenssi.
Maailman terveysjärjestön mukaan antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen uhka koko terveydenhuollolle ja vaatii siksi nopeita toimia. Tuberkuloosi on jo tullut takaisin, ja esimerkiksi tippurista tunnetaan antibiooteille vastustuskykyisiä kantoja. Uhkaako ihmiskuntaa vaarallisten sairauksien voittamattomuus?
BAKTEERIHIPPASILLA / Biologian kannalta antibioottiresistenssissä ei ole mitään ihmeellistä. Bakteerit, kuten muutkin elävät olennot, muuttuvat ympäristönsä mukana. Jos antibiootti uhkaa bakteerikantaa, se kehittää ennemmin tai myöhemmin vastustuskyvyn tätä nimenomaista antibioottia vastaan.
Luonnossa on esiintynyt antibiootteja jo kauan ennen kuin ihminen otti ne käyttöönsä. Niinpä myös antibioottiresistenttejä kantoja on esiintynyt aina.
Yhdelle antibiootille vastustuskykyinen bakteeri voidaan yleensä tappaa toisella antibiootilla. Se muuttuu kuitenkin vaikeammaksi, kun bakteerit kehittävät vastustuskykyä useille antibiooteille ja nämä kannat leviävät. Näin tapahtuu maissa, joissa antibioottien käyttöä ei rajoiteta ja joissa antibiootteja käytetään surutta eläinteollisuudessa.
Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa on tyypillistä, että lääkkeitä myydään tavallisissa kaupoissa, eikä antibiootteihin tarvita reseptejä. Huono hygienia takaa bakteerien voittokulun.
— Esimerkiksi Laosissa kaupasta voi ostaa pienen pussin, jossa on 5–10 eriväristä pilleriä: sydänlääkkeitä, antibiootteja ja loput vaikkapa kipulääkkeitä. Kun tullaan kipeäksi, pussillinen nautitaan kerralla ja sitten toivotaan parasta, Anu Kantele kuvaa.
ANNOS VETTEN MUKANA / Suurimmaksi murheenkryyniksi lääketieteen tutkijat mainitsevat usein Intian niemimaan. Siellä tuotetaan valtavasti lääkkeitä, ja osa potilaista saa hyvän avun vaivoihinsa. Kääntöpuolena on kuitenkin väljä lääkityksen käyttö varmuuden vuoksi.
Ongelmana ovat myös lääketeollisuuden päästöt: juomavedessä on usein jätevesien mukana kulkeutuneita antibiootteja, jotka nautitaan huomaamatta. Matala mutta säännöllinen annos opettaa bakteerit vastustuskykyisiksi.
Tilanne on vaikea lähes koko trooppisella vyöhykkeellä, Kantele kertoo.
— Yhteiskunnissa, joissa hygieniataso on huono ja antibioottien saantia ei kontrolloida, antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit leviävät helposti. Myös matkailija altistuu niille tahtomattaan.
PUHDAS MUTTA VAARALLINEN / Erityisen haastava ympäristö on sairaala. Siellä käytetään väkisinkin paljon antibiootteja. Tämä suosii resistenssin yleistymistä. Sairaaloissa onkin muuta ympäristöä enemmän monille antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja, joihin tutut antibiootit eivät enää tepsi.
— Maailmalla on jouduttu ottamaan käyttöön esimerkiksi vanhoja, sivuvaikutustensa takia käytöstä jo poistettuja antibiootteja, kertoo Kantele.
Tilannetta on yritetty hoitaa varaamalla tiettyjä antibiootteja reserviin vain kaikkein pahimpia tautitapauksia varten. Tässä ei kuitenkaan ole aina onnistuttu.
Anu Kantele vieraili kansainvälisen infektiolääkäriryhmän kanssa Laosissa viime syksynä.
— Teimme töitä sairaalassa, mutta yritimme olla mahdollisimman tarkkoja. Käsidesipullot kiersivät koko ajan, silti jo muutaman päivän kuluttua useimmat osallistujat kantoivat suolistossaan resistenttejä bakteereja. Todennäköisin tartuntalähde oli ruoka.
VÄLTÄ MATKAKUURIA / Suomessa antibioottiresistenssi ei toistaiseksi ole ollut ongelma. Hyksin Meilahden sairaalassa infektiolääkärinä toimiva Elina Kolho kertoo, että sairaaloissa testataan kaikki ulkomaisissa sairaaloissa vuoden mittaan olleet potilaat. Moniresistenttien bakteerien kolonisoimia potilaita on HUS-piirin sairaaloissa 40–60 vuodessa.
— Suurimmalla osalla moniresistentti bakteeri ei kuitenkaan liity sairaalaan joutumisen syyhyn. Sellaisia tapauksia, joissa infektion aiheuttajabakteerille ei löydy tehoavaa mikrobilääkettä, on vähemmän kuin yksi vuodessa, Kolho toteaa.
Suurin osa tapauksista, joissa infektiota ei saada kuriin, johtuu toistaiseksi muista syistä, kuten poikkeuksellisen nopeasta infektiosta tai huonosta verenkierrosta.
Parasta olisikin suojautua ennalta. Viisasta olisi välttää antibioottikuureja trooppisissa maissa, ellei lääkkeiden käyttö ole aivan välttämätöntä. Sekä matkaripuli että antibioottien käyttö altistavat vastustuskykyisille bakteereille. Matkaripulin välttäminen on usein vaikeaa, mutta tauti ei yleensä vaadi antibioottihoitoa.
— Antibioottikuuri saa suolistomikrobien tasapainon sekaisin ja tekee näin tilaa vastustuskykyisten bakteerien kolonisaatiolle, Kantele luonnehtii.
VITSAUS JA SATSAUS / Resistenttejä bakteerikantoja leviää Suomeen silti jatkuvasti. Noin kolmannes tropiikissa lomailleista kantaa niitä suolistossaan. Myös kaikkien hankalimpien kantojen leviäminen Suomeen on vain ajan kysymys.
— Ihmiset, eläimet ja ruoka liikkuvat yhä enemmän. Vastustuskykyiset kannat päätyvät lopulta tännekin, Kantele arvioi.
Hän kaipaa lisää tutkimusta bakteerikantojen liikkeistä maasta toiseen ja mantereelta toiselle.
— Tutkimuksesta säästäminen on erittäin lyhytnäköistä. Resistenttien bakteerien aiheuttamien tartuntojen ja mahdollisen epidemian hoitaminen on paljon vaikeampaa ja kalliimpaa kuin tilanteen ehkäisy ennalta, professori muistuttaa.
HENKI VAI BISNES? / Miltä tulevaisuus sitten näyttää? Onko taistelu bakteereja vastaan jo hävitty ilman kunnollista kamppailua?
Kantele myöntää globaalin tilanteen olevan hälyttävä. Tutkija on silti optimistinen. Lääketiede on osoittanut mahtinsa monien tappaviksi arveltujen sairauksien kohdalla — ja jos antibioottien maihinnousu oli mahdollinen 1940-luvulla, uusien innovaatioiden tekeminen ei ole mahdotonta nytkään.
— Uusien antibioottien kehitykseen tulisi panostaa entistä voimakkaammin. Sitä ennen voimme joutua turvautumaan vanhoihin, jo käytöstä poistettuihin antibiootteihin.
Myös Elina Kolho painottaa, ettei Suomessa ole vielä jääty kertaakaan täysin neuvottomiksi resistenttien tapausten kohdalla.
— Suurin osa potilaista saa hyvän hoivan ja paranee vaivoistaan.
Ongelmaan ei ole yhtä nopeaa ratkaisua. Hyviä keinoja olisivat hygienian parantaminen ja antibioottien käytön rajoittaminen köyhissä maissa. Mitä vähemmän antibiootteja, sitä vähemmän vastuskykyisiä bakteerikantoja. Terveen järjen ja terveyden arvostuksen pitäisi viedä voitto kisassa, jossa on kyse ihmishengistä.
Antibioottiaiheesta keskustellaan Ihme elämä -tiedeteeman tilaisuudessa Biomedicumissa 26.4. klo 16.30. Luentosali 1, Haartmaninkatu 8.