Tietoisuustaidot vahvistavat lasten ja nuorten hyvinvointia

Tietoisuustaitojen opettaminen osana kouluopetusta antaa lapsille ja nuorille eväitä oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Lisäksi opetuksen avulla tavoitetaan kaikki oppilaat tasapuolisesti ja ilman leimaantumista. Tietoisuustaitojen opettaminen nuorille kannattaa, kirjoittaa aiheesta väitellyt Maarit Lassander.

Tietoisuustaidot (mindfulness) ovat nousseet viime vuosikymmeninä laajasti tutkimuksen kohteeksi. Niillä tarkoitetaan kykyä suunnata huomio nykyhetkeen, hyväksyä oma kokemus sellaisenaan, tuomitsematta, uteliaasti ja avoimesti. Tietoisuustaidoista on todettu olevan hyötyä monella hyvinvoinnin osa-alueella, ja niitä voidaan helposti opettaa myös lapsille ja nuorille osana tavallista kouluopetusta.

Laajoja kouluympäristössä tehtyjä tutkimuksia tietoisuustaitojen vaikutuksista on tehty toistaiseksi vähän. Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen Terve Oppiva Mieli -tutkimushanke korjaa tätä puutetta. Omassa väitöstutkimuksessani Terve Oppiva mieli -hankkeessa selvitin, miten tietoisuustaitointerventio vaikuttaa 12–15 -vuotiailla lapsilla ja nuorilla. 

Oma kokemukseni psykologina ja tietoisuustaito-ohjaajana on ollut myönteinen: lapset ja nuoret innostuvat uuden taidon, läsnäolo- ja hengitysharjoitusten, omaksumisesta ja käyttävät sitä luovasti omassa arjessaan.

Tutkimuksessani selvitin tietoisuustaitojen oppimista ja vaikutuksia neuropsykologisten testien ja psykofyysisten mittareiden avulla. Tutkimuksessa koeryhmä osallistui yhdeksän viikon mittaiseen interventio-ohjelmaan ja aktiivinen verrokkiryhmä vastaavan pituiseen rentoutumisohjelmaan. Passiivisessa verrokkiryhmässä pysyttiin normaalissa opetussuunnitelmassa.

Lisää resilienssiä ja parempi toimintakyky

Tutkimuksessa selvisi, että niiden oppilaiden, jotka tekivät harjoituksia lähes päivittäin, kyky selvitä joustavasti vastoinkäymisistä ja toimia fiksusti erilaisissa arjen tilanteissa parani.

Koko oppilasjoukon osalta tulokset osoittivat, että tietoisuustaidoilla on myönteisiä vaikutuksia resilienssiin kaikilla, ikään ja sukupuoleen katsomatta, mutta nämä vaikutukset eivät ole pitkäkestoisia. Kuitenkin myös elämänlaatu parani kaikilla oppilailla.

Tytöille tietoisuustaidoista oli hyötyä masennusoireiden lievittämisessä, mutta vastaavaa vaikutusta ei havaittu pojilla. Tämä voi johtua tyttöjen huonommasta lähtötilanteesta, mutta myös siitä, että murehtiminen, joka on masennusta ylläpitävä mekanismi, tuntuu olevan tytöillä erityisen voimakasta tässä ikävaiheessa.

Mielenkiintoinen tulos on se, että interventio vahvisti sosioemotionaalista toimintakykyä 7-luokkalaisilla. Tämä voi johtua siitä, että siirtymä alakoulusta yläasteelle on muutoksena kuormittava, ja oppilaat hyötyvät stressiä purkavista taidoista.

Hyötyjä rentoutusharjoituksista

Rentoutumisharjoitukset ja keskustelut nuorten kanssa siitä, miten he voivat vahvistaa omaa hyvinvointiaan ja tulla toimeen stressin kanssa, tukevat nuorten hyvinvointia myös.

Neuropsykologisten testien perusteella tietoisuus- ja rentoutumisharjoitusten vaikutuksissa ei havaittu tutkimuksessa eroja: hyödyt olivat huomattavia molemmista. Molemmat tavat vaikuttavat mahdollisesti myönteisesti myös oppimisen taustatekijöihin kuten kognitiiviseen prosessointiin ja joustavuuteen.

Tukea stressireaktion kanssa pärjäämiseen

Jokainen meistä tietää, miltä tuntuu, kun stressireaktio saa aikaan fyysisiä tuntemuksia kehossamme. Sydän pamppailee ja hikirauhaset aktivoituvat. Ja nämä ovat vain helpoiten havaittavia muutoksia.

Näitä yleisimpiä reaktioita kuten sydämen sykettä tai hikoilua mittaamalla selvisi, että tietoisuustaidoista on apua sosiaalisen stressin käsittelemisessä. Vaikka tulokset ovat alustavia ja vaativat lisää tutkimusta, tämä on lupaava tutkimussuunta myös tulevaisuudessa.

Tietoisuustaidot hyvinvoinnin edistämisen työkalupakkiin

Tietoisuustaitoja kannattaa opettaa ja tutkia. Niiden avulla voidaan edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja kattavasti. Sen lisäksi suurin osa lapsista ja nuorista kokee tietoisuusharjoitukset helpoiksi ja mukaviksi.

Jatkotutkimuksen avulla voidaan saada lisätietoa esimerkiksi iän ja sukupuolen vaikutuksista ja räätälöidä tulosten perusteella entistä vaikuttavampia interventioita.

Maarit Lassander, psykologian tohtori

Maarit Lassander on väitellyt Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 10.12.2022 aiheesta "Healthy learning mind – effectiveness of a school-based mindfulness program ".

Tutkijan ääni -tekstit ovat Helsingin yliopiston tutkijoiden kannanottoja tieteeseen ja tutkimukseen liittyvistä aiheista.