Lääketieteen opiskelija Luzhen Fang huomasi reilu vuosi sitten, että hänen oli vaikea keskittyä. Multitaskaamisesta oli tullut tapa. Opinnoissa pitäisi kuitenkin pystyä keskittymään.
Fang päätti osallistua tiedekunnassa alkavaan Tietoisuustaitoja opiskelijoille -interventiotutkimukseen. Hän oli kuullut mindfulnessista, mutta ei ollut kokeillut sitä.
Tietoisuustaitojen opettelu osoittautui hyväksi kokemukseksi. Fang suosittelee sitä muillekin.
– Se auttoi stressiin. Keskittymiskyvyn paraneminen oli iso juttu. Lopetin multitaskaamisen ja oivalsin, että negatiiviset ajatukset ja syyllistäminen eivät ole mitenkään pakollisia, Fang kertoo.
Kurssin alussa kirjoitettiin itselle kirje tulevaisuuteen. Luettuaan myöhemmin kirjeen Fang näki, miten mielen taitojen opiskelu oli vaikuttanut häneen.
– Ajatteluni oli silloin aika kyynistä, enkä edes tajunnut sitä. Osaan nyt hyväksyä negatiiviset ajatukset ja siirryn eteenpäin.
Säännöllinen harjoittaminen oleellista
Lääketieteellisessä tiedekunnassa on tästä syksystä alkaen tarjolla kaikille opiskelijoille valinnainen Tietoisuustaidot ja hyvinvointi -kurssi, josta saa 2,5 opintopistettä. Myös opetushenkilökunnalle tarjotaan vastaava kurssi.
Kurssit järjestetään, koska interventiotutkimuksen alustavien tulosten ja opiskelijoilta saadun palautteen mukaan tietoisuustaitojen opettaminen kannattaa. Säännöllinen tietoisuustaitoharjoittelu vähentää stressin kokemusta.
Tutkimukseen osallistui noin sata opiskelijaa. Heidät jaettiin kahdeksan viikkoa kestävään lähiopetukseen, verkkokurssille tai kontrolliryhmään. Stressi lisääntyi syksyn aikana kaikilla opiskelijoilla, mutta tietoisuustaito-opetusta saaneet kokivat heti intervention jälkeen vähemmän stressiä kuin kontrolliryhmän jäsenet.
Tietoisuustaitojen harjoittaminen säännöllisesti vähintään kaksi kertaa viikossa näytti vähentävän stressin kokemusta myös intervention jälkeen. Jos harjoittaminen loppui, vaikutukset hiipuivat.
Luzhen Fang tunnistaa tämän.
– Intervention jälkeen jatkoin harjoittamista pari kuukautta, ja jossain vaiheessa lopetin. Stressin määrä kasvoi taas. Jotakin pysyvää hyötyä kuitenkin jäi. Lataamastani sovelluksesta on myös apua.
Stressinhallintaa myös työelämää varten
Interventiotutkimus toteutettiin varadekaani Tiina Paunion aloitteesta. Lääketieteellisen tiedekunnan hyvinvointitutkimuksen mukaan lähes puolet opiskelijoista kokee olevansa stressaantuneita. Tiedekunta haluaa satsata opiskelijoiden hyvinvointiin, ja uusia toimintatapoja on haluttu kehittää tutkimuspohjaisesti.
– Opiskelijat kokevat aika paljon stressiä, mutta kokemukset ovat monimuotoisia. Tietoisuustaitokursseilla pyritään vaikuttamaan yksilöllisiin reagointitapoihin, Paunio sanoo.
Paunion mukaan opiskeluun liittyvä stressi on universaali ilmiö, mutta etenkin lääketieteellisen kaltainen strukturoitu, tavoitteellinen ja nopeatahtinen koulutusohjelma voi olla kuormittava.
Paunio katsoo, että tietoisuustaitojen opettelu valmistaa ja antaa taitoja myös työelämää varten. Terveydenhuollossa vaaditaan usein hyvää suorituskykyä olosuhteissa, joissa on paljon paineita.
– Toivon, että terveydenhuollon ammateissa oltaisiin uuden aikakauden äärellä siinä, että uskallettaisiin huolehtia ja puhua omasta työkyvystä. On ammatillisuutta, että huolehtii itsestään.
Paunion mukaan jokaisella on oma yksilöllinen tapansa käsitellä stressiä ja kuormitusta. Jollekin soveltuu tietoisuustaitojen harjoittaminen, jollekin jokin muu.
– On luonnollisesti kiinnitettävä huomiota myös opintojen kuormittavuuteen ja työelämän olosuhteisiin, hän lisää.
Mielen hygieniaa
Pidä kehosi mielessä. Sisäinen puhe. Kohti vaikeuksia, ei niitä karkuun. Jäitkö kiinni menneeseen? Tee asioita, joista nautit.
Tutkimusintervention lähiopetukseen kuului muun muassa näitä teemoja. Ohjelmassa oli meditaatiota, harjoituksia ja keskusteluja. Interventio pohjautui Mindfulness Based Cognitive Therapy -menetelmään.
Osallistujat kokivat oppineensa esimerkiksi itsen havainnoinnin taitoja, hyväksymistä, itsemyötätuntoa, etäisyydenottoa ja kykyä rauhoittua.
– Tuntumani on, että mindfulness on hyväksi murehtiville ihmisille, koska siinä otetaan etäisyyttä omiin ajatuksiin, pedagoginen yliopistonlehtori, interventiotutkimuksen tekijä Saara Repo kertoo.
Opiskelijat olivat hyvin innokkaasti mukana interventiotutkimuksessa. Kontrolliryhmäkin innostui ja ryhtyi itse hakemaan kursseja aiheesta.
– Uraseurantakyselyssämme on tullut viestiä, että opiskelijoiden mukaan opiskeluaikana ei opita tarpeeksi stressinhallintataitoja, Repo kertoo.
Revon tietojen mukaan muissa Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa ei ole opetettu mindfulnessia. Se on kuitenkin osa opintoja monessa lääketieteellisessä koulutusohjelmassa esimerkiksi Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Australiassa.
– Opiskelijat kokevat, että mielen taitojen oppiminen on hyödyllistä. Minfulness ei ole sairauden hoitoa, vaan ennaltaehkäisevää mielen hygienian hoitoa, Repo sanoo.
Katso video tietoisuustaito-kurssilta ylhäältä!