Helsinki Challenge -finaaliin selvinnyt SafePreg-tiimi on kehittämässä älypuhelinsovellusta, joka tuotteen viivakoodin lukemalla tarkistaa, sisältääkö tuote glykyrritsiiniä. Lakritsijuuren sisältämä glykyrritsiini voi aiheuttaa haittaa kehittyvälle sikiölle, minkä vuoksi odottavien äitien tulisi välttää sen käyttämistä.
Lakritsin välttäminen on yksinkertaista, mutta glykyrritsiiniä löytyy yli neljästäsadasta tavanomaisesta ruokakaupan tuotteesta eikä sitä tarvitse mainita tuoteselosteessa mikäli pitoisuus alittaa tietyn rajan.
– SafePreg-sovellus tarjoaa helpon tavan tehdä tässä suhteessa turvallisia valintoja ruokakaupassa, sanoo kilpailutiimiä vetävä akatemiaprofessori Katri Räikkönen.
Glykyrritsiini nostaa myös verenpainetta, joten SafePreg-sovellus hyödyttäisi myös korkeasta verenpaineesta kärsiviä – joita pelkästään Suomessa on kaksi miljoonaa.
SafePreg-sovelluksesta on jo toimiva prototyyppi, josta on kerätty myös käyttäjäpalautetta.
– Meillä on jo kattava tietokanta glykyrritsiiniä sisältävistä elintarvikkeista – tosin sitä tietenkin pitää koko ajan täydentää, kun markkinoille tulee uusia tuotteita. Tavoitteena on kuitenkin luoda paljon laajempi tietokanta vältettävistä ruoka-aineista. Ensimmäinen kohderyhmämme on odottavat äidit, mutta myöhemmin sovellusta voidaan muokata myös muiden erityisryhmien tarpeisiin, Räikkönen kertoo.
Yritykset tarvitaan mukaan
Tavoitteeseen pääseminen edellyttää elintarvikkeiden valmistajien ja maahantuojien saamista mukaan tietokannan kokoamiseen ja ylläpitämiseen. Fazer on jo lähtenyt yhteistyökumppaniksi ja auttaa ryhmää kehittämään tietokantaa mahdollisimman helposti käytettäväksi.
– Yritysten pitäisi kokea hyötyvänsä jotenkin siitä, että he ilmoittavat tuotteensa tietokantaamme – esimerkiksi niin, että yritys saisi samalla ehdottaa sopivaa vaihtoehtoa vältettävälle tuotteelle, Räikkönen pohtii.
SafePreg-sovellus tulee olemaan käyttäjille ilmainen. Mistä siis rahoitus?
– Pohdimme erilaisia vaihtoehtoja. SafePreg-verkkosivu olisi esimerkiksi hyvä alusta kohdennetulle mainostamiselle. Myös lisenssien myyminen on mahdollista, monilla kaupparyhmittymillä on omia älypuhelinsovelluksiaan, johon tämän voisi liittää, Räikkönen sanoo.
– Tässä vaiheessa tietysti myös enkelirahoittajat olisivat tervetulleita.
SafePreg-tiimillä on valmiit suunnitelmat siitä, miten hanketta viedään eteenpäin, jos rahoitus järjestyy.
– Perustamme yrityksen, joka kehittää tuotteen valmiiksi ja vie sen markkinoille. Siinä tarvitaan toisenlaista asiantuntemusta kuin mitä meillä tutkijoilla on.
Stressisuodattimen särkijä
Glykyrritsiinin haitallisuus sikiölle johtuu siitä, että se estää istukan stressisuodattimen toiminnan ja päästää tarpeettoman suuren määrän äidin veressä olevia stressihormoneja sikiöön.
SafePreg-tiimiin kuuluva Edinburghin yliopiston vararehtori, professori Jonathan R. Seckl on osoittanut kokeellisissa tutkimuksissa, että poistogeeniset hiiret, joilta tämä suodatinmekanismi puuttui, saivat samalla tavoin vaurioituneita poikasia kuin raskaudenaikaisesta aliravitsemuksesta kärsineet hiiriemot.
Seckl havaitsi myös, että glykyrritsiini estää suodatinmekanismin avainentsyymin toimintaa ja siten avaa stressihormoneille vapaamman väylän sikiöön, ja jatkotutkimukset osoittivat, että glykyrritsiinillä on sama stressisuodatinta lamaava vaikutus myös ihmisen istukassa.
Havainto sai tutkijat pohtimaan, voisiko runsas lakritsin syöminen odotusaikana olla haitallista syntyvälle lapselle.
– Niinpä me Helsingissä teimme laajan epidemiologisen tutkimuksen, jonka tulokset osoittivat, että äidin runsas lakritsinkäyttö raskausaikana voi muun muassa haitata lapsen kognitiivista kehitystä ja lisätä ylivilkkautta ja tarkkaamattomuutta, Räikkönen kertoo SafePreg-hankkeen taustasta.
SafePreg-tiimissä on mukana tutkijoita Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisestä ja lääketieteellisestä tiedekunnasta, Edinburghin yliopistosta, THL:stä ja Folkhälsanista sekä Rastorista.
Helsinki Challenge -kilpailun viisi finalistia esittäytyy yleisölle vielä kerran ennen kilpailun ratkeamista torstaina 12.11.2015 Tiedettä maailman parhaaksi -juhlaseminaarissa.