Parkinsonin tauti on Alzheimerin taudin jälkeen toiseksi yleisin rappeuttava aivosairaus, ja siitä kärsii noin yksi prosentti yli 65-vuotiaista. Parkinsonin tautiin liittyvät keskeiset liikehäiriöt johtuvat aivojen dopamiini-välitysjärjestelmään kuuluvan nigrostriataalisen radan toiminnan heikkenemisestä. Näitä liikehäiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti levodopa-lääkityksellä. Levodopan käyttäminen johtaa kuitenkin suurella osalla potilaista aikaa myöten hallitsemattomiin pakkoliikkeisiin tai tilanvaihteluihin.
Osalla potilaista oireita voidaan hoitaa tehokkaasti myös subtalaamisen tumakkeen syväaivostimulaatiolla (STN DBS). Tämän stimulaatiohoidon tarkkaa vaikutusmekanismia ja parasta mahdollista stimulaatiokohtaa ei vielä täysin tunneta, vaikka asiaa on tutkittu jo pitkään.
Tällä hetkellä käytössä olevat hoidot helpottavat oireita, mutta eivät vaikuta Parkinsonin taudin etenemiseen, vaikkakin hermokasvutekijöillä – kuten CDNF – on saatu eläinmalleissa lupaavia tuloksia.
LL Antti Huotarisen väitöstutkimuksen tavoite oli kuvata entistä tarkemmin syväaivostimulaatiohoidon tuottamaa vastetta. Lisäksi Huotarinen tutki, olisiko syväaivostimulaatiohoidolla ja CDNF-kasvutekijällä mahdollisesti suotuisia yhteisvaikutuksia.
Kliinisessä tutkimuksessa määritettiin asetettujen elektrodien tarkan sijainnin sekä stimulaatiohoidon vaikutus potilaiden käyttämän dopamiinilääkitysten määrään sekä sairauden oireisiin.
– Sairauden oireet ja dopamiinilääkityksen tarve vähenivät näillä toimenpiteillä merkittävästi, Huotarinen sanoo.
Syväaivostimulaation ja CDNF-kasvutekijän yhteiskäytöstä saatiin koe-eläinmallissa myönteisiä tuloksia myös tilanteessa, jossa kumpikaan hoito yksinään ei tehonnut. Yhteisvaikutus osoitettiin kahdella käyttäytymiskokeella, mutta selvää biokemiallista näyttöä siitä ei saatu.
– Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäisen kerran kokeellisesti hermokasvutekijän ja syväaivostimulaation suotuisa yhteisvaikutus Parkinsonin taudin kaltaisiin oireisiin. Jos suotuisasta yhteisvaikutuksesta saadaan jatkotutkimuksissa lisänäyttöä, on ehkä mahdollista kehittää uusi ja tehokkaampi yhdistelmähoito Parkinsonin tautiin, Huotarinen toteaa.
LL Antti Huotarinen väittelee 23.11.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Deep Brain Stimulation of the Subthalamic Nucleus, Effect on Parkinsonian Motor Symptoms and Experimental Effects with CDNF". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Töölön sairaala, luentosali 1, Topeliuksenkatu 5. Vastaväittäjänä on professori Andres Lozano, Toronto University, ja kustoksena on professori Mika Niemelä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/255637
Väittelijän yhteystiedot:
ahuotarinen@me.com