Syömishäiriöt ovat vakavia sairauksia, joihin liittyy korkea kuolleisuus sekä heikentynyt terveyteen liittyvä elämänlaatu. Syömishäiriöiden hoitoa on pidetty kalliina; hoidon kustannusvaikuttavuutta ei kuitenkaan ole aikaisemmin mitattu käyttäen laatupainotteisia elinvuosia (Quality adjusted life year eli QALY).
LL Veera Pohjolaisen väitöstutkimuksen tavoitteena oli mitata ahmimishäiriön ja laihuushäiriön hoidon tuloksellisuutta käyttäen mittarina laatupainotteisia elinvuosia (QALY) ja niiden kustannuksia. Hän kartoitti myös tekijöitä, jotka ennustivat laihuushäiriöstä kärsivien terveyteen liittyvän elämänlaadun ja painoindeksin (BMI) korjautumista hoidon avulla sekä tarkasteli syömishäiriöpotilaiden terveyteen liittyvän elämänlaadun pitkäaikaiskehitystä.
Tutkimukseen kutsuttiin ne potilaat, jotka olivat aloittamassa hoitoa HUS:n syömishäiriöyksikössä kesäkuusta 2002 joulukuuhun 2003. Mukana oli 72 laihuushäiriöpotilasta sekä 110 ahmimishäiriöpotilasta. Laihuushäiriöryhmässä keski-ikä oli 23 vuotta ja ahmimishäiriöryhmässä 25 vuotta. Kaikki tutkimukseen osallistuneet potilaat olivat naisia, joten tuloksia ei voi yleistää miehiin.
Ennen hoidon alkua potilaat vastasivat terveyteen liittyvää elämänlaatua koskevaan kyselyyn sekä syömishäiriöoireita kartoittavaan kyselyyn. Seurantakyselyt tehtiin 6 kuukauden, 2 vuoden ja 8 vuoden kuluttua hoidon alkamisesta. Seurannan aikana potilaat saivat tavanomaista hoitoa syömishäiriöyksikössä, ja hoidon kustannukset poimittiin tietokannasta, johon ne tallentuvat.
Tulokset osoittivat, että potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu oli ennen hoitoa heikentynyt, mutta parani merkitsevästi seurannassa. Ahmimishäiriöpotilaita seurattiin 6 kuukautta ja laihuushäiriöpotilaita 2 vuotta. QALYn hinnaksi muodostui ahmintahäiriössä 1455 – 16 481€ ja laihuushäiriössä 5 296 – 64 440 €.
Heikentynyt energisyyden kokemus, runsas syömisen kontrollointi ja kokemus huonosta terveydentilasta hoidon alussa ennustivat terveyteen liittyvän elämänlaadun pysyvän heikentyneenä myös seuranta-aikana. Alkuvaiheen matala painoindeksi ja lisääntynyt tuen tarve syömisessä ennustivat sitä, että painoindeksi ei saavuttanut normaaliarvoa seuranta-aikana.
Syömishäiriöpotilaiden terveyteen liittyvän elämänlaadun tarkastelu kahdeksan vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta osoitti heidän elämänlaatunsa parantuneen, vaikka se oli edelleen heikompi kuin vertailuväestössä.
– Laihuushäiriön hoitoa on pidetty kalliina, mutta tässä tutkimuksessa laihuushäiriön ja ahmimishäiriön hoidon tuloksellisuus laatupainotteisten elinvuosien mittarilla mitattuna oli samaa luokkaa kuin somaattisten sairauksien hoidossa, ja sitä voi pitää kustannusvaikuttavana hoitona, Pohjolainen sanoo.
LL Veera Pohjolainen väittelee 13.1.2017 kello 12.15 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Health-related quality of life and cost-utility in bulimia nervosa and anorexia nervosa in women" (Ahmimishäiriötä ja laihuushäiriötä sairastavien naisten elämänlaatu ja hoidon tuloksellisuus). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Psykiatriakeskus, Välskärinkatu 12, Christian Sibelius sali. Vastaväittäjänä on dosentti Samuli Saarni, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Erkki Isometsä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/172714
Väittelijän yhteystiedot: veera.pohjolainen@hel.fi